lauantai 28. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, Merinovillajakku

Postailen nyt ompelukiireiden keskeltä viimeisen, sarjassa syys-talvi -14 ompelukseni. Joulukuussa aloittamani urakka on myös nyt saatu päätökseen, eli olen saanut postailtua pienen ompeluhistoriani tuotokset, muutamaa pipoa ja tunikaa lukuunottamatta, joista puuttuu kuvat. Nyt onkin siis päästy reaaliaikaan blogissani:) Täytyy sanoa, että en olisi vuosi sitten uskonut minkälaiseen pakkomielteeseen ompeluharrastus on johtanut ja kuinka paljon kehitystä on tullut aikaan. Saatikka sitä, että silloin vasta hiljaa mielessäni haaveilin omasta blogista. Aikaahan tämä on tietysti vaatinut tuhottomasti, mutta pitäähän sitä ihmisellä harrastuksia olla:) Välitilinpäätös on nyt tehty ja esitellään siis se jakku.




Tämä voisi olla sitä jotain luksusta arkeen. Ompelin itselleni siistin jakun merinovillasta. Tämä onkin ehkä aikaa vievin, vaativin ja lopputulokseltaan onnistunein projektini. Purkamiselta ja ongelmatilanteilta ei vältytty ja niitähän löytyi paljon. 
Kaikki alkoi kaavojen tulostamisella, A4 -arkkeja oli todella iso nippu. Pelkästään kaavojen teippailuun, leikkaamiseen, kaavapaperille piirtämiseen vierähti yksi ilta. Sitten olikin vuorossa osien leikkaaminen kankaasta. Siitä ne vaikeudet alkoi. Olin ilmeisesti jotenkin väärin pessyt/kuivattanut kankaan ja kuvio veti vinoon. Tätä muuten tapahtuu muutenkin, jos joku osaa kertoa mistä tämä johtuu, olisin kiitollinen. Pesen ihan ohjeiden mukaan kankaat ja laitan heti kuivumaan. Tämän kankaan kuivasin tasona, mutta muut kankaat yleensä pyykkinarulla. Pyykkinarutkin on niin kireällä, että kankaiden ei pitäisi mennä ruttuun. Siitä huolimatta tällaista tapahtuu..
Tästä johtuen en millään saanut sivusaumoissa kuvioita kohdistettua. Päätin sitten tehdä etukappaleet mustasta merinovillasta. Ihan kivasti se toimii näinkin. 
Tuskailin myös kaulus/alavara -kappaleiden kanssa. Meni MimiG:n selkeistä ohjeista huolimatta facingit ja liningit sekaisin, ja ompelin kauluksen osat väärinpäin. Tukikankaitakin silitin vääriin kappaleisiin ja jouduin leikkaamaan uusia osia. Ja neuloskankaasta ompeleen purkaminen onkin muuten lystikästä touhua. Muitakin mutkia matkassa varmasti oli, mutta ei niistä sen enempää.
Edellisiin neulepostauksiin viitaten, tämänkin jakun ompelemiseen on käytetty peitetikkikoneen ketjutikkiä, lähinnä pitkiin suoriin saumoihin ja saumuria saumanvarojen huolitteluun sekä ompelukonetta kauluksen ja taskujen ompelemiseen.  

Kaava: Simplicity 1283, ostettu täältä. MimiGstyle:n sivustolta löytyy linkki Youtuben videotutoriaaliin. 
Kankaat: Scallops -merinovilla ostettu Ikasyriltä ja musta merinovillainterlock KVK:sta. Tukemiseen Vlieseline Formband -tukinauhaa sekä neulospohjaista tukikangasta.





Muutama ulkona räpsäisty kuva vielä...

Sinnikkyys palkittiin ja lopputulos on oikein onnistunut. Tällä kaavalla voisi tulla kiva jakku myös collegekankaasta.
Pari kysymystä minulla olisi teille vielä lopuksi, kaipaisin hieman vinkkejä alikeompeluun. Ottaisin mielelläni vinkkejä tai ohjeita vastaan, miten sellainen oikein tehdään. Olisiko teillä vielä kertoa jotain kivoja nettikauppoja, joista olette tilailleet kankaita?

torstai 19. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, kietaisumekko

Mukavasti on aurinko alkanut pilkistää taivaalla ja blogeissa alkanut näkymään ihania keväisiä ja kesäisiä vaatteita raikkaissa väreissä. Tämän postauksen jälkeen vuorossa viimeinen talvinen ompelukseni, sitten onkin luvassa jotain ihan muuta. Olen ryhdistäytynyt ja ottanut mieheni "voisit käyttää hieman värejä"- kommentista vaarin, ja värejä siis onkin luvassa. Ompelupöydällä lepää mm.fuksian, pinkin ja turkoosin värisiä kankaita. Ja tottahan se on, näin kevään korvilla alkaa kaipaamaan jotakin piristävää ja erilaista.




Kaava: Moda 3/2008. Koko 34.
Kangas: Musta/harmaa betoniprinttitrikoo Käpyseltä 

Mekko on tehty ilman kaavamuutoksia ja täytyy sanoa, että istuu oikein mukavasti päälle. Kietaisumallin solmimisnauhojen ansiosta mekon saa säädettyä vielä juuri sopivaksi. Tällä kaavalla olen tehnyt myös toisen version, lyhyempänä tunikana, joka löytyy täältä.

Löysin työvaihekuviakin, unohdin jättää ompeluvaiheessa nauha-aukon, ja jouduin sitten purkamaan saumuroitua saumaa. En sitten saanut siihen kunnon käänteitä kun saumanvaroja oli niin vähän. Päätin ommella nurjalle vahvistukseksi kanttinauhaa aukon ympärille. Eipähän ala käytössä repsottamaan.

lauantai 14. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, Rakkauskirjeneule

Hyvää ystävänpäivää kaikille!




Rakkausteemaan sopii tämä pusero sopivasti. 
Kaava: Burda style, 4/2014. Koko 36. 
Lehdestä löytyy myös mekkoversio, joka siis pidempi, muotolaskoksilla ja poimutuksella. Suunnittelin hieman mekkoakin, joskus hamstraamastani harmaasta Jääkukka -joustofroteesta, mutta kangas ei ihan riittänyt siihen.
Rakkauskirje -merinovilla on ostettu Pehemiältä. 


















Paita on helppo ja nopea tehdä, sivusaumoja on vain yksi. Tästä johtuen hihat ovat epäsymmetriset. Kauluksen reunan huolittelun ihan vain saumurilla, tähän olisi voinut kokeilla rullapäärmettä. 




Syksyllä innostuin virkkaamaan erilaisia koristeita, tähän ompelin kiinni söpön sydämen. Kauluksen nurjalle puolelle sivusauman päälle ompelin koristeeksi vielä mustaa pitsiä.

torstai 12. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, school uniform







Kaipasin töihin ja kouluun jotakin mukavaa, siistiä ja simppeliä vaatetta, niin kuin yleensä muutenkin. Selasin Burdan sivuilla vaihtoehtoja ja löysin tällaisen shirt dress -kaavan. Mekko on tehty Burdan ohjeessa jerseystä. Mutta koska oli jo syksy, päätin tehdä mekon hieman paksummasta kankaasta eli collegesta. Raitajoustocollege löytyi Seliasta ja kaapista löytyi vielä KVK:sta ostamaani mustaa joustocollegea nepparilistoihin ja kaulukseen. 
Burdassa mallin päällähän tuo mekko laskeutuu kivasti ja alkuperäisessä ohjeessahan ei ole neppareita. Mallasin valmista mekkoa päälle ja paksusta kankaasta johtuen ilman neppareita halkio lerpatti ikävästi sepposen selällään, joten päätin lisätä ne. Ja lopputulos on kyllä oikein toimiva. Kirkkaat metallinväriset nepparit taitaa olla ostos Hanhelista. Nepparilistoihin tuli neulospohjaista kiinnisilitettävää tukikangasta. 
Ompelin saumat ensin ompelukoneen jousto-ompeleella. Olen todennut että kuviot, tässä tapauksessa raidat, saa pysymään paremmin kohdakkain ompelun aikana kuin saumurilla suoraan surautellessa. Saumanvarat huolittelin yhteen saumurilla. Peitetikkikoneella lopuksi helma- ja hihansuukäänteet. Tiukkaa meinasi tehdä peitetikillä saada hihansuut pyörönö, sen verran kapea tuo hihansuu oli. Fiksuna olisin tehnyt sen ennen hihasaumojen ompelua..


Tämän ihanuus laukun sain viime vuonna syntymäpäivälahjaksi mieheltäni. Vierastin tätä laukkua hieman ensin, mutta on tällä hetkellä käytössä joka päivä. Ja on sen verran iso, että mahtu kaikki tarpeelliset ja tarpeettomat tavarat mukaan.

tiistai 10. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, Wrap top

Huh, nyt täytyy huokaista. Olipas kiireinen ja työntäyteinen viime viikko. Lapset ovat sairastelleet ihan urakalla ja nyt hieman minäkin. Tällä viikolla yritetään ottaa rennommin. Toki muutamana päivänä käyn ahkerasti opiskelemassa. 
Ei pidä kuitenkaan unohtaa harrastustoimintaa, olenkin tehnyt hieman suunnitelmia tälle viikolle postailuista ja yritän houkutella mieheni kuvausavuksi. Kerrotaan se hänelle myöhemmin. Lomavaatteitakin olen kerennyt jo hieman aloitella. Pöydällä lojuu monta kangaspinoa ompelukoneelle pääsyä varten.






Kaava: Burda style 11/2012, malli 115.
Koko: 18 (lyhyt mallisto).
Kangas: Scallops -merinovilla, Ikasyr. 
        Musta merinovillainterlock solmimisnauhoihin ja              
        vyötärökaitaleeseen.
Vlieseline Formband -tukinauhaa olkasaumoihin.





Tein tähän kietaisuneuleeseen ensimmäistä kertaa elämässäni napinläven. Napinläpeä tarvittiin siis solmimisnauhan ulostulokujaksi. Ompelukoneestani onneksi löytyy 1-vaiheinen napinläpiohjelma, joten näppärästi se onnistuikin. Toki käyttöohjekirjaa piti muutaman kerran lukaista. Automaatilla pisimmän napinläven pituus on 3cm, eli jäi vajaaksi 1cm ohjeesta. Ei se kyllä mitään haittaa, hyvin se nauha mahtuu silti kulkemaan.

Vaikka rakastankin Burdan kaavoja, ihan aina ei niiden ohjeet minulle aukene. Osa ohjeista voidaan selittää todella tarkasti, mutta joskus saattaa jotain hyvinkin oleellista asiaa jäädä mainitsematta. Minulle siis mikään ei ole itsestäänselvää. Hieman epäselväksi jäi miten takakappaleen pääntien kaitaleen ompelu oikeasti kuuluisi tehdä, mutta sain sen hieman soveltamalla kuitenkin onnistumaan hienosti.  

Hiha- ja sivusaumat ompelin peitetikkikoneen ketjutikillä, mikä muuten on todella loistava ratkaisu neuloksien ompeluun. Saumasta tulee todella siisti, ei vedä kurttuun eikä myöskään lörpötä. Ja vaikka venytin valmista saumaa, palautui se ihan ennalleen! Saumanvarat huolittelin saumurilla ja hiha- ja etukappaleiden käänteet peitetikkikoneella. 
Kokeilin ihan ensiksi saumojen ompelua tilkkuihin pelkällä saumurilla, mutta se oli surkein ratkaisu. En saanut, enkä varmasti myöskään osannut tehdä oikeanlaisia säätöjä koneeseen. Diffin jouduin laittamaan todella isolle, ettei sauma kupruile. Näytti hienolle, mutta lopputulos oli se, että saumasta tuli liian kireä venyttäessä, vaikka lankojakin säädin löysemmälle. Ompelukoneen jousto-ompeleella saumasta tuli hieman parempi, mutta mielestäni liian joustava, sauma alkoi aaltoilla ainakin pidemmissä saumoissa. 

tiistai 3. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, Myrsky -neulosmekko

Tätä syksyllä valmistunutta mekkoa olen päässyt ulkoiluttamaan muutamaan otteeseen ja mekko on kyllä niin kiva, etten heti tähän kyllästy! 


Tämä mekko on tehty yhdistelemällä kahta kaavaa. Aloitin projektin Suuri Käsityö 2/2014 lehden kaavalla. Valitsin kooksi 34, eli pienimmän mahdollisen, koska mielestäni SK:n kaavat ovat reilua mitoutusta. Olin kerennyt jo kohdistamaan kuviot hienosti ja leikkaamaan kappaleet, harsia vielä kasaan ja huomasin, että oli auttamattomasti liian suuri vyötäröstä alaspäin. Ei auttanut kuin ruveta kaventamaan. Harsin useampaan otteeseen ja edelleenkään mekko ei istunut päälle. Päätin jättää mekkoprojektin hetkeksi lepäämään.
Eräänä päivänä selailin sitten kaupassa Burdan 10/2014 lehteä, ja siinähän oli todella kivoja tunika ja neulosmekko kaavoja. Ostin lehden ja kotona tajusin, että voisin yhdistää Burdan mekkokaavasta alaosan. Burdan mallit kun istuvat itselleni todella hyvin. Ja yhdistäminen onnistui hienosti, Burdan kaava oli kainaloiden kohdalta tismalleen samankokoinen kuin SK:n malli, mutta tooodella paljon kapeampi alaosasta. Tämän muutoksen tehtyäni, mekosta tuli täydellinen. Sen verran ongelmia aiheutti vielä tuo vesiputouskauluksen/olkasaumojen ompeluohjeiden ymmärtäminen, että jouduin ottamaan yhteyttä SK:n käsityöklinikalle. Saatuani lisäohjeistusta, ompelu taas sujui. Minulle kun ohjeet pitää vääntää rautalangasta.    
Kangas on ostettu Kestovaippakaupasta. Mukavan tuntuista, ei rypisty, sileää ja sopivan paksua. Käytössäkään mekko ei ole nyppyyntynyt. Kuvio on kankaassa kummassikin reunassa ja keskellä yksiväristä harmaata. Sainkin hienosti mekkoon vain toiselle sivulle kuvion ja toisen puolen harmaaksi. 











Eilen illalla lasten mentyä nukkumaan päätin aloittaa valmistelemaan tätä postausta. Muistiinpanoja olin jo laittanut ylös ompeluvaiheessa, mutta kuvat vielä puuttuivat. Ja taas sama ongelma, sitä kunnon valoa kun ei ole. Olisi vain niin kiva kuvailla päivänvalossa. 
Mietin kuviin jotain teemaa ja sitten välähti. Kasasin rekvisiittaa ja kuvausuvälineitä kasaan ja kipitin yläkertaan. Laittauduin hieman ja päätin järjestää itselleni yhden hengen bileet, halusin kuviin juhlatunnelmaa, sellaisissa tilanteissahan tätä mekkoa olen juuri käyttänytkin. Meidän `disco`tapettiseinä sopi hyvin taustaksi ja sitten vaan kokeilemaan kameralla, mitä tulee. Valotusta reilusti ja ihan onnistuneita otoksia sain aikaiseksi. Sitten muutaman sadan kuvan joukosta valitsin ne parhaimmat. 




sunnuntai 1. helmikuuta 2015

My Wardrobe -collection, maxihame



Pitsipaita, KappAhl.

Maksullisen kaavan tulostin Burdan sivuilta, koska kyseistä lehteä ei ompeluinspiraation hetkellä ollut kirjastossa saatavilla. Hameen kaava löytyy siis myös lehdestä 1/2013, Sweat skirt. Hameeni on kokoa 38. Lisäyksenä tein sivutaskut, jotka yhdistin joistain housujen kaavoista. Tykkään tästä todella paljon! 



Tämä farkkujerseymaxihame valmistui jo viime kesänä. Lisäsin tähän kokoelmaan, koska voihan tätä toki syksylläkin käyttää. Hame istuu todella hyvin päälle ja on mukava käytössä, koska kangas joustaa. Burdan mallissa on käytetty collegekangasta, mutta hyvin toimii myös trikookankaasta tehtynä. Tummansinisen farkkutrikoon ja niitit ostin Kestovaippakaupasta.





Kullanruskeat saumurilangat löysin Pompula.fi:stä, olivat lopettaneen ompelimon varaston loppuja. Sopivat täydellisesti tuohon tummaan farkkuun. Peitetikkikoneella sain tehtyä kivat tikkaukset hameen sivusaumoihin ja taskunsuihin. Rullat vaan ovat todella isot, telineessä ovat kiinni toisissaan ja langat jää jumiin. Ongelman ratkaisin muovailemalla muovailuvahasta eri korkuiset tasot rullien pohjaan:)En tiedä kummasta peitetikkikone tykkäsi enemmän, tästä kankaasta vai langoista. Ompelu nimittäin sujui todella mallikkaasti ilman turhia langansäätöjä. 

Monta vuotta palvelleet vagabondin kiilakorkoavokkaat.