Hohto - The Shining. Osa 1. Danny Torrance

Poron jäljillä.

Uusi käsityövuosi on käynnistynyt, hyvin pitkälti viime vuoden tapaan, sinisillä ompeluilla.
Uuden vuoden vaihtuessa istuskelin erkkerihuoneessa ompelukoneen äärellä ja vilkuilin sivusilmällä ikkunasta rakettien väriloistoa. Ajattelin, että tässä jos missä oli aihetta ilotulitukseen! Toissa vuoden puolella aloitettu takkiprojekti vihdoin ja viimein näytti valmistumisen merkkejä. 
Niin teki ja tällä hetkellä takki matkaa kummipojalleni syntymäpäivälahjaksi<3   

Koko homma lähti siitä, kun eräällä kirjastoreissulla nappasin hyllystä Ornamentteja Ommellen -kirjan. Selaillessani suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvien obinurgialaisten taidokkaita symboloivin ornamentein koristeltuja turkis- ja verkaintarsia käsitöitä, alkoi mielikuvitus laukata pahemman kerran. 
Vaelsin poropaimenten matkassa Siperian tundrilla ja matkalla syntyi eräs visio...  
Visio takista, joka olisi ajaton, maanläheinen, raikas. Takki, joka kertoisi tarinoita menneiltä vuosisadoilta jopa vuosituhansilta.

 

Kaavaksi valikoitui tanskalaisen Minikrean, 30500 anorakkikaava. Hyvin simppeli malli ja kaavaa on helppo itse muokkailla ja varioida. Kaavassa on muutamia valmiita vaihtoehtoja, esim. tytölle pussihelmainen vyötärönyörillä varustettu versio ja tämä poikien suorahelmainen malli. 
Näin jälkikäteen harmittaa, kun en toteuttanutkaan suunnitelmaani pääntiehalkiosta, vaikka kuvasta voisi päätellä, että siinä sellainen on. Pääntiestä tuli turhan ahdas, vaikka jätinkin ompelematta hupun etureunat toisiinsa heti tuosta pääntien yläpuolelta ja tytölle tätä oli hieman hankala pukea päälle. Toivotaan ettei kummipoika siellä menetä hermojaan..
Ja hupsista keikkaa, minkä mokan olit tehnyt leikkuuvaiheessa. Olin leikellyt takkikankaat ilman saumanvaroja?! Mutta oli tässä sentään jotain hyvääkin, olin leikannut kankaat kuitenkin numeroa isommassa koossa:D Jouduin tekemään vähän sinne sun tänne pieniä muokkauksia, kuten erilliset olkakappaleet, jotta sain kädentielle ja olalle lisättyä leveyttä sekä helmaan alavaran. Jouduin myös leikkaamaan uudet hihakappaleet harmaasta villakankaasta, koska sinisestä ei ollut kuin rippeet jäljellä. Oikeastaan parempi näin. 
Hupun reunan kanttasin ensin mustalla vinokantinauhalla ja viimeiseksi ompelin käsin lautanauhan hupun reunaan kiinni.
Kuten kuvista näkyy, hihoissa näkyy ikävästi vetoja. Jos nyt joskus ompelen vielä tällä kaavalla, niin aion kyllä muokata tuota hiha/kädentie/olka seutua.

Metalliset kiinnittimet, Karnaluks.
Takkivilla, Kangas-Malla.
Harmaa ja raidallinen villakangas, Eurokangas.
Vuorena musta, himpun verran joustava, sileäpintainen polyesterisekoite. 
Kristan takin vuoritus ohjeesta oli jälleen apua<3 

Tinalankakirjailtu poronnahkamerkki.

Neuloin vielä kummipojalle lämmikkeeksi Novitan Baby Wool -langalla kaulurin. Kiitos Pizzicato superkivasta ja selkeästä ohjeesta<3
Poron jäljillä kuvion ompelin silmukoita jäljentäen. 

Muutama sana intarsiasta. Kyseessä on siis upotustekniikka, johon Ornamentteja ommellen kirja suosittelee materiaaliksi puhdasta villakangasta, mutta myös sekoitevilla käy, kunhan villan osuus on suurempi kuin tekokuitujen. Vanutettu, lähes liestymätön villakangas olisi parasta. Tämä sininen takkivilla osoittautui oikein hyväksi. Otin muutamia kuvia työvaiheista, joten yritän havainnollistaa tekniikkaa näiden avulla.

1. Ensiksi jäljensin kuvion ääriviivat kankaan oikealle puolelle.    
2. Asetin mustan villakankaan oikea puoli sinisen päällikankaan nurjaa vasten. Harsin kankaat toisiinsa hyvin läheltä kuvion ääriviivan kummaltakin puolelta. 
3. Seuraavaksi leikkelin kuvion irti ääriviivoja pitkin. Kaksi kerrosta takkivillaa on aika haasteellinen leikattava. Kulmissa käytin apuna kirurginterää, jotta kuviot leikkaantuvat tismalleen samankokoisiksi. 
4. Poistin kaikki harsinlangat ja irroitin kuviot erilleen. Vaihdoin kuvioiden paikkaa ja upotin kuviot kankaisiin. Tällä tekniikalla saadaan siis kaksi samakuvioista, vastakkaisväristä työtä, eikä ylimääräisiä hukkapätkiä tai tilkkuja synny. Tämä mustapohjainen jäikin nyt odottelemaan myöhempää käyttöä varten.  
Ennen ompelua kankaan taustalle harsitaan kiinni tukikangas, tässä käytin irtirevittävää tukikangasta.
5. Ompelin siksakilla kuvion kankaaseen kiinni, pistonpituus n.2,5mm, piston leveys n.4,5mm. (tämän voi toki myös tehdä perinteikkäästi käsin aivin- tai vuoropistoin.) Tässä saa olla myös tarkkana, ompeleen täytyy osua niin kuvioon kuin takkikankaaseen, erityisen tarkkana kulmissa. Viimeistelin työn kiertämällä villalangasta nyöriä ja ompelin sen käsin sauman päälle. Nyörillä on kaksi tarkoitusta, koristella työtä sekä vahvistaa saumaa. Lopuksi leikkelin tukikankaan reunoja pienemmiksi, päättelin langanpätkät ja loppusilitys/höyrytys.

Ensimmäiset intarsiakokeilut, Poron jäljillä neulatyyny sekä pussukka.

Jaksatteko vielä?   

Kokosin tähän muutamat räpsyt Instan puolelta lautanauhakokeiluistani.

En tässä nyt ryhdy sen tarkemmin perehtymään lautanauhojen kudontaan, koska Maikki Kariston Lautanauhat-suunnittelu ja kutominen kirjasta löytyy se kaikki tarvittava tieto, jota lautanauhan kutomiseen tarvitaan. Maikki Kariston ja Mervi Pasasen Omenaisia ja revonneniä-Suomalaisia lautanauhoja kirja lähtee myös alkeista, mutta sisältäen myös erikoisempia ja vaativampia malleja edistyneemmille kutojille. Netti on tietysti pullollaan tietoa ja lautanauhamalleja ja jos suomenkiellellä ei löydy tarpeeksi tietoa, niin hakusanaksi voi laittaa vaikka tablet weaving.

Yllä olevassa kuvassa näkyy omat materiaali- ja tarvikehankintani. Kudoin nauhat näillä tavallisimmilla neliönmuotoisilla, nelireikäisillä laudoilla, jotka hankin Toikalta, sieltä myös nauhanpidike. Sukkulan olen hankkinut Miin Kauppalan verkkokaupasta. 

Kudoin musta-valkoisen lautanauhan villalangasta, mallina Mehiläisjalkoja, Omenaisia ja revonneniä kirjasta. Toisesta lautanauhasta tuli värikkäämpi, jonka erikoisuutena on limityskuosi. Puuvillalangoilla kutominen olikin huomattavasti helpompaa. Puuvillalanka ei joustanut niin paljon kuin villalanka, joten loimilangat oli helpompi pitää oikealla kireydellä ja näin reunastakin tuli siistimpi. 
Vaan kyllä minä tykkäsin tästä kutomisesta. Muutama idea jäi muhimaan pään sisälle tulevaisuutta ajatellen:) 

Mitäs muuta jännää ja hauskaa täällä on viime aikoina puuhasteltu? Vaateviidakon Pirjo haastoi minut marraskuussa blogissaan DIY -2016 haasteella. En voinut olla tarttumatta tähän tuunaus/kierrätys aiheiseen haasteeseen. Instan puolella pyörii paraikaa #kohtiunelmakämppää sarjaa, jossa esittelen Annan ja Elsan unelmakämpän valmistumista, eli sarjassa remontoidaan nukkekoti lattiasta kattoon sekä tuunataan kalusteet uuteen uskoon:D  Teen myöhemmin koostepostauksen tänne blogin puolelle, huone kerrallaan.  

Mutta nyt, haluan toivottaa teille kaikille oikein mukavaa, onnellista alkanutta vuotta! Tällä viikolla minä aion löysäillä kässäilyistä ja kaikenlaisista askartelujutuista ja pitkästä aikaa päästä myös kurkkimaan blogeista teidän kuulumisia ja kässäilyjä:) 
 

Ommellen iloa!

Olin todella otettu, kun Villa ja Villa blogin Minna ja Jaana kyselivät halukkuuttani ja mahdollisuuksiani osallistua heidän järjestämään Ommellen iloa -hyväntekeväisyyshaasteeseen. Halusin tottakai mukaan näin upeaan ja tärkeää juttuun! Kiitos ja kumarrus Villa ja Villalle, olette nähneet paljon vaivaa haasteen järjestelyissä!

Kun kohdeperheiden haku- ja valintaprosessit oli suoritettu ja jokaiselle harrasteompelijalle löytyi oma kohdeperhe, päästiin itse asiaan, tuottamaan ommellen iloa, ilolla ommellen! Kohdeperheeni vaatetoiveita pääsin jakamaan ja toteuttamaan yhdessä taitavan ja tehokkaan HommaHuoneen Sanne-Maijan kanssa.

Lähdetäänpä tytön asusta. Toiveena oli pinkki hihaton toppi sydän yksityiskohdalla, eikä pieni kimallus ollut myöskään pahitteeksi.  

Maxi dots, Ottobre 3/2014.
Hyvin simppeli toppi. Pään- ja kädentiet resorikanttauksin sekä pääntien rypytykset Framilon joustonauhan avulla. Sydänyksityiskohtaan olisi ollut lukematon määrä toteutustapoja. Olen kuitenkin pitkään halunnut kokeilla kankaanpainantaa, joten nyt siihen syntyi oiva tilaisuus. Ostin paikallisesta askartelutarvikeliikkeestä hopean väristä Emo-tuotannon painovalmista peittävää kankaanpainoväriä, jota töpöttelin kankaalle superloninpalalla. Sabluunan askartelin tulostinpaperikääreestä, kiitos vinkistä Villa Kianalle:) Se todellakin toimii!:) 

Jotten olisi päässyt haasteessa aivan liian helpolla, annoin lapsille mahdollisuudet esittää myös toiset vaatetoiveensa. Tytön toiveena oli trikoinen kesämekko, johon hän sai valita mieleisen kankaan kangaskaapistani. Timanttitrikoo oli ehtinytkin tovin marinoitua kaapissani.
Noh, kolmas kerta toden sanoo. Surautin topille seuraksi vielä viskoosijerseyhousut, ihan vain ompelun ilosta:) 

Viskoosijerseyhousut:
Sloppy Fit, Ottobre 3/2015.
Mukavat kesäpöksyt kauniilla laskoksilla ja sivutaskuilla varustettuna. Takakappaleen vyötärökaitaleen kaksi kuminauhakujaa takaavat mukavan istuvuuden. 

Timanttinen trikoomekko:
Solis dress, Sofilantjes Patterns. 
Tähän väliin en voi olla mainitsematta Vaahtokarkkimonsteri blogia. Hän on oikea Sofilantjes kaavojen lähettiläs:) Käykääpä ihastelemassa ja inspiroitumassa Kirsin tyttärelleen ompelemista Solis mekoista!
Mekko on malliltaan erittäin ihonmyötäinen, joten jännitti osaanko valita tytölle oikean koon. Onneksi oma tyttäreni oli muutamilta mitoiltaan hyvin samankokoinen ja näin pystyin tekemään kokovertailua. Mekko osoittautuikin juuri sopivan kokoiseksi! Kellohelmaiseen versioon kangas ei riittänyt, mutta laskostettuun se riitti mainiosti. Yhdistin raitatrikoota olkaimiin ja yläosan vuoritin ohuen ohuella viskoositrikoolla. Tarkoituksenani oli kantata helma mustalla joustokanttinauhalla, mutta lapset olivat napanneet nauhan leikkeihinsä ja vetäneet sillä potkuautoa..pahaa jälkeä saivat aikaan:D

Siirrytäänpä sitten pojan asuun.

Raglanhihainen t-paita:
T-shirt for boys, Burda 3/2013.
Pojan toiveena oli erään lastenvaatemerkin viime mallistosta bongattu graafinen, vinoleikkauksinen paita. Teistä osa varmasti tunnistaa mistä vaatemerkistä on kyse..
Muokkasin kaavaan vinoleikkaukset sekä lyhensin hihat. Väritoiveiden mukaisia kankaita ei itseltäni löytynyt, joten yhteys haasteessa mukana olleeseen Koot.fi kangaspuotiin ja heiltä sain lahjoituksena harmaata ja mintun vihreää trikoota. Suuret kiitokset kangaslahjoituksesta!

Lahjoituskankaista sain ommeltua vielä toisenkin paidan.
Tämä hirsimökkitekniikalla toteutettu paita on muokattu kahdesta kaavasta. Paidan pohjana ottobre 1/2014 Railway Stripes, josta myöskin lyhensin hihat. Hirsimökkitekniikalla toteutettu kolmio on yhdistetty Ottobre 1/2015 Triangle paitakaavasta.

Svetarihousut:
Last Minute, Ottobre 1/2015.
Poika esitti toisena toiveenaan collarihousuja. Kankaaksi hän valitsi kangaskaappini valikoimasta tumman harmaan joustocollegen. 
Yksivärisiä housuja ryhdittää erikoiset leikkaukset tikkauksineen sekä mallista löytyy muodikkaasti pudotettu haara. Peitetikkikonekin pääsi pitkästä aikaa tositoimiin!

Näin lopuksi voisin todeta, että haasteen tarkoitus, tuottaa iloa ommellen toteutui yli odotusten. Häkellyin täysin perheeltä saadusta ihanasta palautteesta. Vaatteet olivat mieluisia ja juuri sopivan kokoisia!  
Olihan tämä kokemuksena aivan mahtava ja antoisa. Haastetta toteutettiin yhteishengessä, tsemppasimme toinen toisiamme, sekä jaoimme ilon ja onnistumisen hetkiä. Ihana oli myös rupatella päivän kuulumisia ompeluiden lomassa! Kiitokset myös siis Sanne-Maijalle, Hannalle ja Kristalle!

Käykääpä kurkkimassa haasteeseen osallistuneiden blogeista ja Instagram -tileistä, millaisia upeita vaatepaketteja osalle kohdeperheistä on ehtinyt jo lähteä.
Cutie, Eilen tein, Fagerwear, HAH, HannaMi, Helmoja ja hepeneitä, Hippu, HommaHuone, Kaiken takana on äiti, Kototeko, Kärpäsiä keitossa by Mersia, Kätilön käsistä, Liljatar, Lydia, Mehelmie, Miiinullekko, Mumintalo, m3niemi, Osifa, Punatukka ja kaksi karhua, saaraoikarinen, Unelmallinen, Vaahtokarkkimonsteri, Villa Kiana sekä Villa ja Villa.

Haasteessa mukana olevat kangaskaupat:
Ikasyr, Koot.fi, Käpynen, Nappinja, PaaPii Design sekä Tyyne-Esteri.

Villa ja Villa -blogiin tulee myöhemmin vielä koostepostaus kaikista haasteeseen osallistuneiden tuotoksista. Jättipostausta siis luvassa:)! 

Tarkkaan harkitut yksityiskohdat.

Hullunkurista tilkkuilua, tarkkaan harkittuja yksityiskohtia, käsinommeltuja Dorset -nappeja ja napinläpiä ja pienimuotoista kierrätysompelua. Näistä on pojan paita ja housut tehty.

Asu on valmistunut aika päivää sitten, mutta postauksen suunnitteluun vierähti tovi..Olen oppinut jälleen paljon uutta ja haluaisin niin kovasti jakaa kaiken aiheeseen liittyvän tiedon. Ongelmana oli se, kuinka saan kaiken mahtumaan yhteen postaukseen...

Selaillessani Tilkkutyön käsikirjaa, josta sain idean vierivät palikat paitaan, löysin toisen varteenotettavan tilkkuiluvaihtoehdon vaateompeluun eräästä tilkkutyötyypistä nimeltä, Crazy-tilkkutyö. 

Google -haulla löytyy valmiita kaavoja (crazy quilting patterns), joiden avulla leikkelin kaavan osiin silmämääräisesti. Crazy -tilkkutyössä osat voivat olla pienen pieniä, joten mallia on sovellettu paitaan isommassa mittakaavassa. 

Olennaisenan osana Crazy -tilkkutyöhön kuuluu työn/saumojen koristelu mitä erilaisimmilla ja erikoisimmilla koristeilla. Koristetikkauksia ja kirjontaa käsin ja koneella, applikointia, silkkinauhakirjontaa, helmiä, nappeja, vetoketjuja, mitä ikinä keksitkin! Mitä enempi, sen parempi:)

Osien ompelu tapahtuu numerojärjestyksessä. 
Eli ensiksi ompelin 1 ja 2 osat toisiinsa jousto-ompeleella, silitin saumanvarat auki ja tikkasin päältä koristeompeleella. Tämän jälkeen  ompelin osan 3 kiinni jne...
Tässä pääsinkin samalla tutustumaan ompelukoneen laajaan ommelvalikoimaan. Testasin toki ensin ompeleita tilkkuihin, koska käytössä oli joustavaa kangasta, niin ompeleen tulisi myös olla siihen soveltuva. 

Mietin pitkään ja harkiten mitä muita yksityiskohtia haluan lisätä koristetikkauksien seuraksi. Kuinka saan toteutettua vaatteen, joka on sopivasti erikoinen, muttei liian överi?
Päädyin lopulta tasku/nappi -teemaan. 
Nappasin poikani pieneksi jääneen ruudullisen kauluspaidan kirppikselle menevästä pinosta uusiokäyttöön. Ihka ensimmäiseen sellaiseen! Kierrätysompelu on aiemmin tuntunut hieman vieraalta, mutta eihän tässä tarvita kuin vähän kekseliäisyyttä:) 
Purin kaksi rintataskua ja tikkasin uusiksi kirjontalangoilla. Ompelin taskuihin läpät hihan rannekkeesta ja toiseen taskuun kauluksen puolikkaasta. Trikoosuikalenyörin pujotin napinlävestä ja nyörin pään ompelin läpän yläreunan saumaan kiinni (idea varastettu kaupassa nähdystä neulepaidasta). Hihoihin halusin ehdottomasti vielä tampit tasapainottamaan kokonaisuutta. 

Upotetussa taskussa oleva Villapipo -merkki on purettu vanhoista farkuista, käännetty nurinpäin ja teksti painettu leimasimella.

Valevetoketjut

Ja niin vain tästäkin syntyi setti. Housuihin valitsin farkun siniseen sopivan, tumman keltaisen NOSHin joustocollegen. Ompelin ruutupaidasta housuihin takataskut, joihin lisäsin vielä farkkujerseystä teret. Teret vahvistin puuvillalangalla. Teren ja taskun ompelin paikalleen samanaikaisesti veteenliukenevan liimaharson avulla(harsin ensin teren kiinni taskuosaan). Puuvillakangas on melko ohutta ja koska leikkasin sen vinoon langassuuntaan, antaa se vähän joustoa joustocollegessa. Taskut tein ensimmäistä kertaa pahvisapluunan avulla, ja olipa muuten kätevää! 

Paita: Ottobre, 1/2015, Smart Guitars
Svetarihousut: Ottobre 1/2014, Relaxed Fit

Taskupussit ommeltu ompelukoneen valepeitetikki -ompeleella, korvaa mainiosti peitetikkikoneen:D Resorissa solmimisnauha- ja kuminauhakujan erottava ommel tosin ommeltu peitikkikoneella, joustaa mielestäni paremmin. 

Taskunsuut tuettu niiteillä.

Polvipaikoiksi ompelin fakkujerseystä tilkut hiuslaskoksin.
Paksupohkeiselle pojalleni tämän kaavaan lahkeensuuresorit olivat liian kapeat, joten lisäsin niihin hieman väljyyttä, kuten myös vyötärölle.

Dorset -napit eli käsinommellut napit.
Valmiita nappeja olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta halusin silti jotain erikoisempaa.. 
Ohjeita näihin käsinommeltuihin nappeihin löysin Kirjonnan parhaat pistot-, ja Ompele vaatteisiin yksilölliset koristeet -kirjasta.
 Wow, miten hienoja nämä ovatkin!
Uusien ja erikoisempien nappimallien toivossa tilasin Ebaysta vielä Dorset Buttons -kirjan. Kannen perusteella kuvittelin kirjan sisältävän enemmänkin ohjeita, mutta kirja itsessään on enemmän perehtynyt nappien historiaan. Oikein mielenkiintoista luettavaa joka tapauksessa. Tiesittekö, että nämä Dorset napit ovat lähtöisin Englannista satoja vuosia sitten?

Tunnistin kirjan kannesta muutaman nappimallin: Singletons, High-Tops, Dorset Knob, Old Dorset, Birds Eye, Blandford Cartwheel..

En mene sen enmpää historiaan, koska voin melkein jo nähdä teidän haukotukset:D 
Dorset -napit käyvät siis monenlaisiin käsitöihin, vaatteisiin, koruihin, kodintekstiileihin. Nappi itsessään on todella näyttävä yksityiskohta ja tuo ylellistä ilmettä tekstiiliin.   

Käyttämäni nappimalli on Blandford Cartwheel. Nappi syntyy siten, että luu-, muovi-, metallirenkaan ympärille kieputellaan lankaa. Itse käytin työkalupakista löytyneitä prikkoja, jossa taisin tehdä virheen. En nimittäin huomioinut, että metallisen renkaan tulee tietysti olla ruostumaton pesujen kannalta. Nappeihin voi käyttää monenlaista lankaa, yleensä näihin suositellaan tiiviskierteistä, mielellään vahattua lankaa, esim. napinläpisilkkilankaa(ostoslistalla). Mutta mikäpä estää kokeilemasta vaikka liukuvärjättyä helmilankaa, muliinilankaa, tikkauslankaa, nypläyslankaa tai koruiksi tehtyihin nappeihin metallikirjontalankaa. Langan valinta riippuu myös kättötarkoituksesta, kuinka kovalle rasitukselle nappi joutuu ja minkä kokoinen käytettävä rengas on. 
Nappeja voi koristaa myös pujottamalla niihin helmiä tai korukiviä. Singletons -mallissa napit voidaan myös päällystää kauniilla kankaalla ja kirjoa käsin ranskalaisia solmuja.
Ei muuta kuin ottakaa neula ja lankaa ja käpertykää sohvan nurkkaan ompelemaan nappeja. Mutta älkää kietoutuko villapeittoon. Nimittäin peitosta irtoava nukka kulkeutuu ikävästi langan mukana napin rattaiden väliin:D
Näitä nappeja tulen varmasti tekemään uudestaan, jollakin toisella mallilla. Ehtisiköhän tehdä muutamat nappikorvikset joululahjaksi..:)

Nyt mennään kyllä vähän jo asian vierestä, mutta kun nappeihin päästiin, niin voihan nappeja tehdä vaikka valmiisiin aihioihin.

Purin eräästä saamastani lahjoitusvaatteesta tällaiset kangaspäällysteiset napit ja purin vielä yhden niistä osiin. Miten olisi Liberty napit? Nappiaihioita voi ostaa esim. Nappikauppa Punahilkasta.
Ompelijanmaailmasta löytyisi vielä tällaisia Prymin Creative koristenappiaihioita, joihin vähän samaan tapaan kieputellaan neulalla lankaa, kuin Dorset -napeissa.
Tai sitten voi kokeilla nappien tekoa Evildressmakerin tapaan.

Napinläpi -mittelö, minä vs. Pfaff.
Uudesta upeasta ompelukoneestani löytyy lukuisia vaihtoehtoja napinläpiin. Juuri näistähän olin haaveillutkin:) Kokeilin tilkkuun eri vaihtoehdot, vain joustava napinläpi puuttuu kuvasta. Napinläpien leveyttä ja tiheyttä voi hienosäätää mieleiseksi. Kone surauttaa nämä silmän räpäyksessä ja tekee todella siistiä jälkeä. Jes!

Napinläpijalasta löytyy urat myös nyörivahvisteisten napinläpien ompeluun. 

Niin hassua kuin tämä onkin, päädyin kuitenkin ompelemaan napinlävet käsin:) 
Jotenkin ajatus yhdistää Dorset -napit koneella tehtyihin napinläpiin ei minua sytyttänyt. Kaipasin napeille jotain fiinimpää ja vanhaan tyyliin sopivaa. 

Napinlävet ompelin näillä erinomaisilla ohjeilla(rullatkaa sivua reilusti alas, löytyy ohjeita monenlaisiin napinläpiin).
Napinläpilangan puuttuessa käytin tikkauslankaa. Samasta langasta pyörittelin nyörin ja ompelin napinlävet nyörivahvisteisina. Ohjeissa oli neuvottu, että ainakin napinläpilanka kannattaisi vahata ennen ompelua, tein myös samoin tikkauslangan kanssa. En tiedä oliko se oikein tehty, mutta ompelu oli helppoa, kun lankalenkit muodostui todella sulavasti. Jos nyt verrataan koneellisiä ja käsintehtyjä napinläpiä, niin toki koneen tekemät ovat siistimmät ja nopeammat tehdä, mutta ulkonäöllisesti nämä käsintehdyt miellyttävät silmää enemmän:) Silmänräpäyksessä nämä eivät synny, mutta ovat todellakin vaivan arvoiset!

Nappeihin löytyy monia muitakin hienoja ja tyylikkäitä kiinnitysvaihtoehtoja, kuten vaikka tällainen napinläpisilmu. Yritin malliksi tehdä myös napinläpisilmua tuppilosta, mutten millään saanut onnistumaan tähän hätään:D Kuva-arkistoistani löytyisi paljon materiaalia myös kangasnapinläpiin eli Bound Buttonholesiin, joista saisi vaikka tutoriaalin tehtyä.

Työvaiheita: lankalenkit ommellaan yleensä kankaan taitteeseen, jotka päällystetään napinläpi- tai pykäpistoilla. Jos lenkki on kovin iso, kannattaa päällystys aloittaa ensin toisesta reunasta keskelle ja sitten toisesta. Näin lenkki muotoutuu oikeaan muotoon eikä lenkki mene kippuralle...

No mitenkäs nappi ommellaan kiinni kankaaseen?
Tässä kuva kesällä ompelemastani hameesta. Löysin nimittäin silloin Ompelun ABC -kirjasta ohjeen tällaisen nelireikäisen napin ompelemiseen. Nurjalla x-muodossa olevat lankalenkit päällystetään lopuksi napinläpipistoin. Oikein nätti tulikin, eikä haittaa vaikka vilahtaa nurjalta näkyviin.

Tässäpä tuli esille asioita, mitkä asiat käsitöissä juuri itseäni viehättää ja kiinnostaa. Tiedonjano, uuden oppiminen, haasteet, pikkutarkka näpertely, niistä minun käsityöt syntyy. Ompeluun jäävä aika on tällä hetkellä kortilla, mutta sen vähäisenkin ajan käytän näinkin tehokkaasti:D 
Mitkä asiat teitä kiinnostaa käsitöissä ja onko jotain tiettyjä tekniikoita mitä haluaisitte kokeilla tai olette kokeilleet?  
Ompelun täytteistä loppusyksyä teille kaikille!