Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustaminen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. kesäkuuta 2018

DIY - Pehmusteet ulkokalusteille.

Hellurei!
Tämä alkukesä on kyllä ollut mitä mahtavin! Aurinko ja lämpö on houkutellut pihalle puuhastemaan ja moni siellä on varmasti ehtinyt jo laittaakin terassin tai parvekkeen kesäkuntoon. Kalusteet on putsattu talven tomuista, pehmusteet kannettu varastosta, pihamaat kuopsuteltu ja kesäkukkaset istuteltu. Mutta siis, koko kesähän tässä on aikaa laitella. Netti ja sisutuslehdet on pullollaan erilaisia ulkotilojen sisustusvinkkejä, joten niistä vaan nappaamaan parhaat ideat ja rakentamaan unelmien terassia. Ajattelin nyt jakaa oman vinkkini ulkokalusteiden päällisistä, joilla uudistat vanhaa tai muuten vaan piristät uutta kalustetta ja samalla kohennat vaikka koko terassin yleisilmettä. Uusia päällisiä saa toki kaupasta, mutta näppärä tee-se-itse ihminen taikoo sellaiset helposti ja nopeasti itsekin. Ja juuri sen tyylisenä ja värisenä kuin itse haluaa!

Viime kesänä työpaikkani takapihalla kävi melkoinen myllerrys, kun työkoneet kaivoivat pihamaata auki ja parkkialue sai uuden asfalttipinnan. Piharemontin yhteydessä talon seinustalle rakentui puinen aidattu terassi, mutta sen sisustaminen jäi silloin vielä suunnitteluasteelle. Kesä kun oli mitä oli.. 





Tänä keväänä me sitten viimein päästiin työporukalla toteuttamaan diy-eurolavasohva suunnitelmamme. Käsistään taitava miesväki nikkaroi kaulusteet tuossa tuokiossa ja upeathan niistä tulikin, selkänojat ja kaikki! Näihin ei mulla ole ohjetta antaa, mutta kuvista näkyy aika hyvin tuo idea. 
Kun kalusteet olivat valmiit, ryhdyin suunnittelemaan niihin pehmusteita. Ja pian asiakkaat jo nautiskelivat uudella terassilla kesän ensimmäisistä helteistä.  

Ulkokalusteiden päällisiin soveltuu parhaiten paksu puuvilla, verhoilu- ja tai markiisikangas. Ja onhan tietysti olemassa ihan ulkokäyttöön tarkoitetut, likaa ja kosteutta hylkivät matskut, tosin silloin päällisille tulee kyllä enempi hintaa. Omia kangasvarastoja kannattaa ilman muuta hyödyntää, koota päälliset vaikka pienemmistä paloista tai ommella vaikka toinen puoli yksivärisenä ja toinen värikkäämmästä kuosikankaasta, päällisiä kun voi käyttää kummin päin vaan.

Ompelin päälliset jämäkästä pellavaverhoilukankaasta, jonka löysin muuton yhteydessä 10 vuotta sitten talomme komerosta. Aikamoinen löytö vai mitä. Sain tuhottua koko 100cm leveän, reilun 10 metrin mittaisen kangaspakan, eikä se edes riittänyt. Kahteen päälliseen leikkasin taustakankaat vanhasta, paksusta pöytäliinasta. Liinassa oli pari isoa tahraa, joten värjäsin liinan ensin pesukoneessa Nitor tekstiilivärillä hiilenharmaan väriseksi. 



Eurolavasohvat, nuo viime vuosien takaiset hittikalusteet on monelle varmasti tuttuja. Perusmallin sohva on usein koottu kahdesta päällekkäisestä eurolavasta ja pehmusteena esim. paksu päällystetty vaahtomuovipatja. Näissä sohvissa on istuinkorkeutta jo kuitenkin sen verran, ettei päällisestä voinut tehdä kovin paksua. Tilasin pehmusteeksi Tampereen Vaahtomuovi Oy:stä metritavarana myytävää 15mm vahvuista solumuovia. Kuulostaa tosi ohuelle, mutta on oikeasti jämäkkää. Yhtään ei tunnu kalusteen laudoitukset takapuolen alla. Joku härö kuitenkin kävi mittailussa ja kahdesta päällisestä jäi uupumaan pehmusteet. Uutta tilausta en viitsinyt tehdä ja toimituskulujakin olisi taas tullut lisää, joten suunnistin Tokmannille ja ostin sieltä pari kappaletta retkipatja/makuualustaa, joista leikkelin loput puuttuvat palat. Pehmusteista tuli todella kevyet ja ovat näppärät kerätä yhteen pinoon päivän päätteeksi tai sateen sattuessa. Solumuovi on siitä hyvä matsku, että se ei kerää kosteutta ja sitä on myös helppo työstää, leikkaaminen onnistuu ihan tavallisilla keittiösaksilla. 

Samalla tavalla syntyi myös pehmuste vanhalle nojatuolille, jonka miehet olivat saaneet ehostettua pienellä hiomisella ja uudella maalipinnalla. Huomasin kuvasta, että pehmuste on ylösalaisin:D Tuo istuimen päällä oleva korkeampi pehmusteen osa kuuluisi tulla selkänojaa vasten.
Voi kun olisin hoksannut laittaa selkänojiin sivuille omat kiinnittimet. Ainakin tässä tuolissa selkänoja lörpsähtää istuimen päälle hyvin herkästi pienestä tuulen vireestä. Voihan ne toki lisätä jälkikäteenkin.
Pehmusteista tuli kyllä kauniit ja ajattomat, vaikka itse sanonkin:) 

Mitat jotakuinkin tätä luokkaa. Ei ole niin millintarkkaa..









Tästä on hyvä jatkaa sisutuspuuhia. Sohvalle vaikka muutama värikäs tyyny ja miks ei vaikka pitkä räsymatto jalkojen alle terassin edustalle. No joo, se ei ehkä olisi niin käytännöllinen ratkaisu, kuka niitä jaksaisi joka päivä puistella:) Laitan tähän loppuun vielä selostuksen päällisen ja pehmusteen työvaiheista. En hoksannut ottaa kuvia oikeita päällisiä ommellessa, mutta tässä työvaiheet pienemmässä mittakaavassa. 

Näin ompelin:
1. Mittasin kalusteesta päälliselle leveyden, selkänojan korkeuden, istuinsyvyyden sekä katsoin nyörikiinnityksille sopivat paikat. Lisäsin mittoihin saumanvarat ja leikkasin kaksi samankokoista kangaskappaletta. (kankaan voi leikata myös taitteelta, näin ommeltavia saumoja olisi yksi vähemmän..) Merkkasin tussilla kankaiden lyhyisiin päätyihin istuinosan ja selkänojan taitekohdan, tähän kohtaa tulee myös nyörikiinnitykset.
2. Asettelin kankaat oikeat puolet vastakkain ja saumuroin pitkiltä sivuilta yhteen.
3-4. Asettelin toiseen lyhyeen päätyyn nyörin taitekohta merkin molemmin puolin ja saumuroin päädyn umpeen katkomatta nyöriä. 


5. Käänsin pussin oikeinpäin ja silitin huolellisesti reunat sekä kulmat.
6. Käänsin pussin jälleen nurinpäin ja asettelin nyörin nyt toiseen lyhyeen päätyyn kuten kohdassa 3.
7. Ompelin ompelukoneen suoralla ompeleella kulmista ja keskeltä taitekohdan molemmin niin, että pehmusteille jäi riittävän isot pujoitusaukot. (Oikeassa päällisessä aukon koko n.30cm.) 
8. Käänsin päällisen oikeinpäin ja silitin aukkojen saumanvarat nurjalle.

9. Tässä vaiheessa kiinnitin aukkoihin Prymin vahvat anorak nepparit.
10. Merkkasin kankaalle haihtuvalla tussilla selkänojan ja istuinosan erottavan päällitikkauksen paikan taitekohta merkkejä apuna käyttäen.  
11. Päällitikkaus.
12. Päällinen on nyt pehmusteita vaille valmis!

13. Leikkasin solumuovista kaksi kappaletta pehmustetta, aavistuksen kapeammiksi ja matalemmiksi kuin itse lokero, mihin pehmuste pujoitetaan.
14. Rullasin solumuovin ja pujotin aukosta päällisen sisään.
15-16. Tarkistin vielä, että pehmusteet asettuivat hyvin päällistä taittaessa. Jos päällinen kupruilee tai vetää kurttuu, voi pehmustetta hienosäätää leikkaamalla sitä pienemmäksi.

Kas näin! Tyttäreni sai ulkoleikkeihin nukeilleen uuden sohvan. Lopuista solumuovin paloista voit leikata nukeille vielä uimapatjat vesileikkejä varten:D 

Mitäs muuta.. Eilen alkoi kesäloma, jihuu:) Eilinen ja tää päivä on kyllä menny ihan kotia siivotessa ja pyykkivuorta taltuttaessa. Kodinhoito jäi vähän retuperälle helteiden aikaan, kun eihän sitä oikein malttanut sisätiloissa olla. Onneks saatiin tänään vielä kunnon kaatosade, jota on kyllä kaivattukin, raikastu ilma niin ulkona kuin sisällä. Huomenna lupaan ottaa iisimmin, reissuun pakkailua ja vähän ompelujuttuja. 
Toivottelen jo nyt oikein mukavat jussit kaikille!     

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Kirjovirkattu Lemmy -tyyny

Tarkkasilmäiset saattoivat havaita edellisen postauksen taustalla erään komean herran kasvokuvan. Kyseessä on edesmennyt Lemmy Kilmister, rockin legenda, Motörhead bändin perustaja.  




Selailin netissä Kodin Kuvalehteä, josta äkkäsin maaliskuussa ilmestyneen erittäin mielenkiintoisen jutun Virpi Siipolasta. Hänen huikeita käsitöitään inspiroi musiikkimaailman tähdet, joita hän ikuistaa töihinsä mm.virkkaamalla ja ristipistoilla. Käykääpä ihastelemassa töitä Virpin käsityöblogista. Virpin suunnittelemasta Lemmy -tyynystä on syntynyt suorastaan hitti, eikä mikään ihme! Kyllähän tämä virkkausmalli on melkoisen säväyttävä! 

Ohje löytyy täältä.

Lanka: Novita Miami
Virkkukoukku: 3.0mm 
Sisätyyny ommeltu vanhasta tyynynpäällisestä ja täytteeksi kulahtaneen tyynyn sisukset. Jes, kierrätystä! 

Virkkauksesta, saati kirjovirkkauksesta ei itselläni ole kovin
suurta aiempaa kokemusta. Tässä postauksessa onkin suurilta osin esiteltyinä aiemmat virkkaukseni. Jonkin verran siis jouduin tekemään taustatyötä, ennen kuin pääsin aloittamaan ensimmäistä kirjovirkkaustani. 

Kirjovirkkauksesta löytyy tietoa ainakin Avoinmuseo, Punomo, helsinki.fi-rkoskenvirkkaus sivuilta. 
Lyhykäisyydessään, kirjovirkkaus tehdään aina työn oikealta puolelta ja hyvin usein kiinteillä silmukoilla. Jäin pohtimaan, että onko kirjovirkkausohjeissa oletuksena yleensä, että virkataan silmukan takareunaan, näin nimittäin ymmärsin asian? Lankoja kuljetetaan silmukoiden sisällä, joten nurjalle ei muodostu lankajuoksuja. Langat katkaistaan joka kerroksen lopussa ja aloitetaan uusi kerros työn alusta. No, näinhän se OLISI varmaan pitänyt tehdä..
Luulin nimittäin pääseväni helpommalla ja vähemmällä lankojen päättelyllä, kun virkkasin joka toisen kerroksen vasenkätisesti. Kyllä, niin tein, vaikka olenkin oikeakätinen:D 
Näin jälkikäteen koko asia naurattaa ihan kamalasti. Eihän siinä ollut oikeasti mitään järkeä! Paljon helpommalla ja joutuisammin olisin työn tehnyt tuolla ensiksi esitetyllä tavalla. Virkatessa vain olin niin fiiliksiissä siitä, että pystyn virkkaamaan vasenkätisesti! 
Ensinnäkin mieleeni ei juolahtanut, että eihän se vasenkätisesti tehty silmukka ole kopio oikeakätisesti tehdystä silmukasta, vaan tietysti peilikuva..joten kuviokaan ei toistu tismalleen samanlaisena, varsinkaan värinvaihtokohdissa. Toisekseen, vasen- ja oikeakätisen käsialat poikkeavat toisistaan, vasenkätisesti silmukat ovat löysähköjä ja korkeita, kun taas oikeakätisesti kireitä ja matalia. Tästä syystä tyynystä ei tullut mittojen mukainen ja lisäksi pinnasta tuli epätasainen. Tokihan höyryttämällä pinta tasoittui hivenen, mutta ei se kaikkia virheitä sentään peitä:D
 Ohjeessa tyynyn mitoiksi oli ilmoitettu 40x40, omani oli 30x50, eli kuvia verratessa Lemmyni on hmm..hieman tukevamman näköinen.
Ennen kappaleiden yhdistämistä, virkkasin kappaleiden reunoihin vielä kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita, jotta sain työstä hieman reilumman kokoisen.  
Purkamiselta en tietenkään välttynyt ja huomasinpa vasta puolessa välissä Lemmy -tekstipuolta virkatessa, että värit ovat päinvastoin:D 
Myös silmukoiden sisällä kulkevan langan kireyttä oli vaikea pitää sopivalla kireydellä, oikealla tekniikalla toteutettuna lankaa olisi voinut säätää helpommin.

Lemmy -valokuva: Photographer Joonas Brandt.












Ei tästä nyt ihan susikaan tullut. Sitä paitsi kirjovirkkaus oli kommelluksista ja aloittelijan hankaluuksista huolimatta melkoisen hauskaa puuhaa! Mielenkiinto pysyi ainakin yllä, kun ohjeita seurasi silmä tarkkana.

Nyt olisikin kiva kuulla teidän kokemuksia ja vinkkejä kirjovirkkauksesta! Millaisia kuvioita olette virkanneet ja onko teillä omia niksejä kyseiseen hommaan?
Tähän lopuksi laitan teille loppukevennykseksi linkin YouTubeen. Kurkatkaapa Valion kunnianosoitus Lemmy Kilmisterille<3

torstai 15. tammikuuta 2015

Pinnasängyn reunapehmuste

Halusin ommella parhaalle ystävälleni pienen lahjan. Hän tarvitsi tulevan pienokaisen pinnasänkyyn reunapehmusteen. Tuumasta toimeen eli ompeluhommiin! 








Pehmusteen tykötarpeet:
-Tähtikuviollista puuvillakangasta, Kankaita.com
-n.1cm paksua levyvanua, Tohman Tikki 

Mallia otin meidän omasta, kaupasta ostetusta pehmusteesta. Vaikka yleensä aina tarvitsen kaavat, oli kyse minkälaisesta ompelusta tahansa, tästä selvisin ilmankin. Suht helppo projekti siis.

Tästä on jo sen verran aikaa, etten tarkalleen työvaiheita muista, mutta kerron mitä pystyn.
Levyvanusta leikkasin 2xlyhyet päätykappaleet(n.61x24cm) ja 2xpitkät sivukappaleet(n.121x24cm). Samoin puuvillakankaasta leikkasin samankokoiset kappaleet, mutta tuplasti (eli jokaiseen pehmustekappaleeseen 2xkangaskappaletta). Tämän jälkeen aputikkasin jokaisesta pehmustekappaleesta kangaskappaleet nurjat puolet vastakkain pehmustekappale välissä, ylä ja alareunoistaan. Vinokanttinauhaa tein samasta kankaasta reunojen kanttauksiin ja solmimisnauhoiksi. Loppu onkin sitten epäselvää missä järjestyksessä reunojen kanttaukset tapahtuu, minkä verran ja minkä pituisia solmimisnauhat ovat ja missä vaiheessa ommellaan yhtenäiseksi pötköksi..Sitä samaa taisin silloinkin pähkäillä:) 

Tämä pehmuste käy umpinaiseen ja pinnapäätyiseen sänkyyn. Kuvassa olevassa sängyssä on umpinainen pääty, nauhat vaan tehdään tarpeeksi pitkiksi, että ylettää solmia päädyn yli.
Tämä olisi kyllä kannattanut tehdä hieman jämäkämmästä levyvanusta, tahtoo käytössä vähän lörpähtää, kun lapsi myllää sängyssä. 

Ompelin myös äitiyspakkauksen vauvanpeittoon sopivan pussilakanan. Toinen puoli pussilakanasta samansävyisestä raidallisesta kankaasta.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Säkkituoli

Seuraavaksi mietinnässä oli tyttären huoneeseen jonkinlainen sohva tai nojatuoli, jossa olisi mukava löhöillä ja peuhata. Huone ei ole kovin iso, niin sen täytyi olla helposti siirrettävä ja sopivan pieni. Netissä etsiskellessä ideoita, silmiin osui Finnish desing shopin sivuilla My rest -säkkituoli. Ja hintaahan tuolla oli vain 731€, ihan ei mahtunut kyllä budjettiin..Päätin siis yrittää itse tehdä samantyylisen, mutta pienemmän version. Hetken aikaa taas netissä pyöriskellessä, löysinkin valmiin ohjeen lasten säkkituoliin kangaskarusellin  blogista. Helppo ohje!

Tarvikkeet:
-Päälliskangas Marimekon Siirtolapuutarha, Sanimari                    
-Sisuspussi hieman vahvempaa lakanakangasta, Blue Velvet
-Styroxrae, Tampereen vaahtomuovi 
-Vetoketju, Tohmantikki    

Säkkituoli koostuu siis kahdesta pussista. Irrotettavassa päällisessä on vetoketju pystypäädyssä, näin sen saa irroitettua helposti pesuun. Sisuspussi tietenkin täytetään styroxrakeilla. Ahdoin rakeita ehkä hieman liikaa, mutta käytössä varmasti vähän litistyvät.




tiistai 16. joulukuuta 2014

Tyttären huoneen sisustamista




Kun poikamme syntyi syksyllä -13, täytyi tyttärelle sisustaa oma huone. Kaikki lähti Marimekon verhoista. Ihastuin tuohon Kaivo -kankaaseen, josta siis ensiksi teetetetty verhot. Vetoketjullinen Zipit -päiväpeitto on tilattu mittojen mukaan samasta kankaasta, Bedit:ltä. En tässä nyt mainosta mitään, mutta täytyy sanoa, että tuo on kyllä kätevä keksintö. Tällainen laatikkosänky olisi muuten aika hankala pedata perinteisellä päiväpeitolla, saatikka saada peitto pysymään paikallaan lasten myllätessä sängyssä.   



Lasten jatkettava Muuramen Jolla -sänky on ostettu huutonetistä, todellä vähän käytettynä. Uutenahan tuolla olisi hintaa kaikkine tarvikkeineen yli 1200€. Sängyssä oli mukana yksi lisäturvalaita ja puskuripehmuste. Ostin erikseen vielä toisen laidan ja turvapäädyn. 
Pehmusteet tein sitten itse. 
Koska minulla oli jo yksi pehmuste valmiina, sain siitä mitat kahteen muuhun pehmusteeseen. Purin mukana olleen pehmusteen päällisen osiin, joista sain mitat uusiin päällisiin. 
Stockmannin verkkokaupassa näkyy muuten olevan puskuripehmusteet Marimekon kankaalla 125€/kpl.. 

Projektin tarvikkeet:
-Marimekon Kaivo -kangasta reilu puoli metriä, Sanimari
-3xvetoketju
-Spray -liima Tiimarista
-Vanulevyä, Tohmantikki
-Tarranauhaa
-Superlonipötköä, Tampereen vaahtomuovi




Tuota vaahtomuovipötköä myydään eri halkaisijoilla ja kovuuksilla, metreittäin tai kappaleittain. Tähän projektiin käytin 15cm halkaisijan pötköä, norm.kovuus (E25). Tilasin 2x50cm pitkiä pötköjä, joista leikkasin kummastakin 5cm pois. Maksoivat yhteensä muistaakseni alle 20€.

Tämän tarkemmin en nyt työvaiheita enää muista, mutta pötköön siis tehdään viilto pitkittäin, ei siis kuitenkaan pohjaan asti, ettei mene halki, vaan jätetään n.2-3cm leikkaamatta. Halkiosta voi yrittää leikata vähän ylimääräistä pois, jos onnistuu..Itse sain parhaiten leikattua fileerausveitsellä. Vuorataan levyvanulla ympäri ja päihin myös. Liimataan sprayliimalla kiinni. Ja pehmusteet ovat valmiit. 

Päällisen ohje lyhyesti:
Päällinen koostuu neljästä kangaskappaleesta. Kaksi päätykappaletta, yksi pala pötkön ympärille ja yksi halkion sisälle. Halkion pohjalle ommellaan vetoketju, josta päällinen pujotetaan pehmusteeseen. Tarranauhat ommellaan pitkiin sivuihin. Pehmuste pujotetaan laidan aukoista ja kiinnitetään tarranauhoista.





Ompelin vielä pussilakana/tyynyliina -setin Finlaysonin Keisari -kankaasta, Finnish desing shopista. Toisen puolen pussilakanasta ja tyynyliinasta tein ihan yksivärisestä vihreästä. Vihreä kangas paikallisesta Blue Velvet -kangaskaupasta.    






   Kangasta jäi vielä sen verran, että sain ommeltua Tyynelle mekon.


<a href="http://www.bloglovin.com/blog/13314057/?claim=er98qesd7xm">Follow my blog with Bloglovin</a>