keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Audrey Jacket

Ehei, en ole lopettanut bloggausharrastusta, eikä se ole käynyt edes pienessä mielessäkään, vaikka blogihiljaisuudesta voisi niin päätellä. Yksinkertaisesti ei vain ole ollut valmista työtä, mitä esitellä:)

Viitta, takki vai jakku? Miksi tätä voisi kutsua? Kypsyttelin lähemmäs vuoden verran ajatusta villakangasviitasta. Tuona aikana suunnitelmat ehtivät muuttua totuttuun tapaan monta kertaan, vaihtui niin kangas kuin kaavakin. Lopputuloksena kuitenkin siisti, juhlavampaan menoonkin sopiva, ehkä hieman vintage-henkinen takki. 
Tilasin viime syksynä Kangas-Mallasta Royal-sinistä takkivillaa, mutta toteutus pääsi kunnolla vauhtiin kuitenkin vasta vuoden alussa Hommahuoneen Sanne-Maijan järjestämän värihaasteen innoittamana. Haaste on koko vuoden kestävä, jossa leikitellään väreillä ja jokainen kuukausi edustaa tiettyä tai tiettyjä värejä. 

Eletään jo helmikuun loppua ja kuukauden värihaasteen teemana ovat pastellinsävyt. Tarkoituksenani oli osallistua tällä takilla tammikuun siniseen haasteeseen. Kiireistä ja lähinnä koko perhettä vaivanneista sairasteluista johtuen keskittymiskyky ja jaksaminen ei riittänyt postauksen valmisteluun, vaikka takki määräaikaan mennessä valmistuikin. Tässä nyt kuitenkin olen, tyylikkäänä myöhässä:D 

Innostuin haasteesta todenteolla. Olen googlettanut väriympyröitä, pohtinut mm. mitä ne vastavärit sitten olikaan, tehnyt väritestin tuijottamalla sinistä paperia valkoista taustaa vasten ja haaveillut tulevien kuukausien värihaasteista..
Minkälainen suhde minulla on siniseen? No, sininen ei ole aiemmin kuulunut lempiväreihini ja olen sitä ainakin omassa pukeutumisessani vältellyt. Paitsi, olenhan minä aina tykännyt sinisistä farkuista...Viimeistään pojan synnyttyä olen altistunut siniselle värille enenevissä määrin ja alkanut jopa tykkäämään siitä. Tämä "Royalin"-sininen kuuluukin tällä hetkellä lempiväreihini. 









Alunperin ompelin takkiin hurjalta kuulostavan keinonahka virityksen, jossa toinen etukappaleista oli keinonahkaa hienoilla tikkauksilla varustettuina. Päätin purkaa sen kuitenkin pois, koska se ei istunut kovinkaan nätisti, kankaiden paksuuseroista ja keinonahan joustavuudesta johtuen. Luovuin myös vinosta keinonahkanapinläpitaskusta ja lopputulos syntyikin kokonaan villakankaasta, ja parempi näin. Villakankaita oli sen verran reilusti, että sain juuri ja juuri leikattua osat myös pojan villakangasanorakkiin(keskeneräisten pinossa, johon sain juuri lautanauhakokeiluni valmiiksi). Huomasin kuitenkin ompeluvaiheessa, että takin kauluskappale puuttuu kokonaan, joten jouduin kokoamaan sen kahdesta osasta.

Mieleinen kaava löytyi lopulta StyleArc:lta, joka saapui postissa paperiversiona. Eikä olisi ollut yhtään hullumpi vaihtoehto StyleArc:n Terry Tie Cardi- viitta. 
Kaava sinällään on suht helppo, mutta olisin kaivannut yksityiskohtaisempia ompeluohjeita, erityisesti vuorin ompeluun. Muutamasta lisäkaavamerkinnästä olisi myös ollut apua. Googlen avulla löysin kuitenkin pari blogia, joista löysin ohjeistusta juuri tämän takin ompeluun. Ja vink vink, Helmoja ja Hepeneitä blogista löytyy erinomainen tutoriaali takin vuorittamisesta pussiin.

Nyt vaihtui hattu! Sain tämän huopalierihatun anopilta tuliaisina lomamatkaltaan. 



Takki sopii tämän mustan kotelemekon kanssa oikein nätisti. Hakusessa olisi vielä siistimmät pitkävartiset käsineet, nämä neulos/keinonahkakäsineet ei ole sieltä tyylikkäämmästä päästä, mutta tähän hätään parempiakaan ei löytynyt:)  

Hiha- ja helmakäänteet eivät tahtoneet pysyä paikoillaan, joten ompelin ne käsin piilo-ompelein, koska en halunnut näkyviä ompelukoneen tikkauksia. 




Instagramin puolella on esillä muutamia nappikokeilujani 50 Heirloom Buttons to Make -kirjasta. Tämä nappi tässä pohjautuu Grindle -malliin, joka on toteutettu needle lace eli ommeltu pitsi tekniikalla.
Nappien aihiot leikkasin kuohuviinipullonkorkeista, jotka vuorasin mustalla kankaalla ja lopuksi ompelin helmilangalla koristeellisen päällisen.    





Napinlävet ompelin myös käsin. Ompelukoneen napinläpipaininjalka otti kiinni kauluksen saumaan, joten en saanut niitä koneella onnistumaan. Onneksi olin ostanut Kuopion Nappi ja Nauhasta sitä aitoa ja oikeaa napinläpisilkkilankaa muutamassa värissä, ja tuo sinisen sävy sattui olemaan juuri täydellinen tähän. Olen varmaan aiemminkin kehunut tätä puotia, mutta jos teillä suinkin on joskus mahdollisuus, niin käykää ihmeessä tutustumassa tähän käsityötarvikkeiden aarreaittaan. Viime ostoskerralla mukaan lähti mm. Hardanger -kangasta, kirjontalankoja, nimeilylankaa ja käsintikkauslankaa.  










Pienenä yksityiskohtana vielä nimikointi, jonka kirjoin  villalangalla halkaistuin varsipistoin. VP= villapipo, ei vapaapalokunta:D
Kiitokset siis Sanne-Maijalle, keskeneräisessä pinossani on nyt yksi työ vähemmän ja hyvillä mielin pääsen käsitöissäni eteenpäin:)  Mukavaa alkavaa kevättä kaikille ja lämpimät tervetulotoivotukset uusille lukijoilleni<3

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Arvonnan voittaja!

Tulin ilmoittamaan, että edellisessä postauksessa esittelemäni korusetti on arvottu eilen illalla! Arvonnan voitti postaukseen kommentin jättänyt tyttiklemetti@luukku.com, Oikein paljon onnea! Tytille laitoinkin jo viestiä, että paketti odottaa täällä lähtövalmiina, ilmoitathan minulle osoitetietosi:)

Kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille ja ihanaa joulun odotusta! 

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Tuppilo -vinkkejä ja koruja solmeilemalla + Arvonta!

Koulu- ja työkiireistä johtuen keskittymiskyky ei ole riittänyt aloittamaan kovin monimutkaisia tai suuritöisiä ompeluita. Nyt tarvittiin jotain terapeuttista pikkunäpertelyä. Solmeilu on siitä mukavaa puuhaa, että keskityt vain pujottamaan nyörin oikein, samaan aikaan pysty ajattelemaan mitään muuta:D 

Minulla on ollut kirjastosta lainassa jo monta viikkoa 75 helmikoristeiset solmukorut -kirja. Olinpa huomaamatta lainannut sen englanninkielisenä sekä suomenkielisenä:D Kirja on oikein mainio, ohjeita löytyy niin helppoihin kuin vaativimpiinkin malleihin.

Guineveren solmu. Näyttävä koru tai kaunis yksityiskohta vaatteessa, esim. ommeltuna paidan pääntielle.


Mieleisiä nyörejä solmeiluun en löytänyt, joten päätin tehdä sellaiset. Sain lahjoituksena farkkupaidan, josta sain suikaloitua koko takakappaleen vinokaitaleiksi. Kangas on ohutta ja pehmeää ja soveltui tämän vuoksi hyvin tuppiloihin. Tumma farkku on suikaloitu edellisistä projekteista jääneistä jämäpaloista. 

Tuppiloita voi käyttää moneen tarkoitukseen, esim. napinläpisilmuiksi tai vaikka tällä tapaa solmeilemalla koruiksi.



Kruunupunosta.
Josephinen solmu sekä neljän langan palmikkoa.
Pisarasolmu.
Kaulakorun tein paksummalla nyörivahvisteisella tuppilolla ja korvakorut ohuemmilla tuppiloilla. Kaulakorun osat ovat myös kierrätettyä, purin ne vanhasta korusta. Korvakorujen osat ostin paikallisesta Sirkkiksestä.

Ohjeita tuppiloihin löytyy esim. Ompelun ABC- tai Yksilölliset koristeet vaatteisiin -kirjasta. Tuppiloita voi tehdä monella tapaa, joista esittelen teille nyörivahvisteisen version. Ensiyrittämällä en saanut näitä onnistumaan, enkä edes toisellakaan kerralla. Tuppilon onnistumiseen vaikuttaa moni asia, eli ei auta muuta kuin kokeilla:) Räpsin muutamia kuvia työvaiheista ja päädyin esittelemään tutoriaalin muodossa kuinka nämä itse tein. Laittakaa ihmeessä palautetta, jos teillä on antaa omia vinkkejä tai ohjeessa on jotain epäselvää, korjailen sitten parhaani mukaan:) 

Aloitetaan.
Tarvitaan nyöriä ja kangasta. Tässä tuppilossa käytin 2mm halk. nyöriä. 



Leikataan kankaasta n.4 cm lev. vinokaitaletta. Vinokaitale antaa pientä joustoa kääntövaiheessa sekä muotoiltaessa valmista tuppiloa. 
Reilujen saumanvarojen ansiosta ompelu on näin helpompaa.
Jatkokohtia suosittelen välttämään, mutta tässä tapauksessa tarvitsin mahdollisimman pitkät tuppilot solmeiluun. Yhdistetään kaitaleet toisiinsa niin, että ommel tulee 45 asteen kulmaan(näin saumakohdasta tulee kevyempi). Ompelin vahvistusompeleen kanssa sekä kevensin saumanvaroja.  

Tuppiloihin tarvitaan nyöriä 2x vinokaitaleen pituuden verran+kaitaleen venymisestä johtuvaa varaa joitakin senttejä. 
(Näihin koruihin tarvitsin todella monta tuppiloa, joten ensimmäisten tuppiloiden kohdalla huomasin, että määrämittaisiksi leikatuista nyöreistä tulee paljon hukkapätkiä, joten välttyäkseni niiltä, en leikannut nyöriä vielä kerältä.) 
Asetellaan kangaskaitaleen taitteeseen nyöri kuvan mukaisesti, oikeat puolet vastakkain ja neulataan. Kaitaleen päähän jää siis roikkumaan nyöriä 1x vinokaitaleen pituuden verran+kaitaleen venymisestä johtuva vara. 



Aloita ompelu kaitaleen yläreunasta. Tikin pituutta voi säätää hieman lyhyemmäksi. Vetoketjupaininjalalla pääset lähelle nyöriä. Kuinka lähelle sitten kannattaa ommella? Suosittelen ensin tekemään testikappaleen kokeillaksesi millaisilla väljyysvaroilla saat tuubin kääntymään. Tässä tapauksessa parhaan lopputuloksen sain ompelemalla 2mm päähän nyöristä. (Varo, ettet ompele nyörin päältä..)



Vinokaitaleen loppupäässä ommellaan nyöri keskikohdastaan kiinni kaitaleen.



Seuraavaksi ommellaan vielä vahvistusommel hyvin lähelle edellisen ompeleen viereen. (kokeilin tuppiloita ensin yhdellä ompeleella, mutta kääntövaiheessa sauma alkoi ratkeilla.)



Kavennetaan saumanvarat leikkaamalla läheltä ommelta. 



Sitten alkaa vaikein osuus. Kangastuubi käännetään oikein päin alapuolella roikkuvan nyörin päälle, joka tapahtuu näin:

Vedetään kangastuubia hieman alaspäin. 



Tässä kohtaa tarvitaan sorminäppäryyttä. Autetaan varovasti neulalla tai kynnellä kangastuubi kääntymään kaitaleen pohjassa olevan poikittaisompeleen yli.  



Tässä kuvassa poikittaisommel on nyt kangastuubin sisällä. Kun saat tämän hieman hankalan alkuvaiheen tehtyä, jatketaan vetämällä kangastuubia nyörin päälle.   



Kun olet saanut vedettyä koko kangastuubin nyörin päälle, tuppilo on valmis! Jipii! Nyt vain katkaiset nyörin poikki tuppilon päästä ja kerit loput takaisin kerälle. Näistä tuppiloista tuli kyllä juuri passelit, tarpeeksi tiiviit solmeiluun. Kaitaleiden liitoskohdistakin tuli siistit, eivätkä aiheuttaneet suurempia jumiutumisvaikeuksia käännösvaiheessa. 



Eikä tässä ollut vielä kaikki. 15.12 blogini täyttää 1-vuotta!! Aivan huikeeta!  
Silloin ensimmäistä postausta väkertäessäni en kyllä osannut kuvitellakaan, miten mahtavia asioita tämä voi tuoda mukanaan. Ompelutaidot ovat toki kehittyneet siitä, mutta mikä parasta,  blogimaailman kautta olen päässyt tutustumaan ihaniin ihmisiin, moneen heistä törmäsinkin Tampereen käsityömessuilla:) Toivottavasti törmätään uudestaan! 
Matka sujui rattoisasti HannaMi:n ja Helmoja ja Hepeneitä seurassa sekä messuilta joukkoon napattiin vielä Pizzicato. Päivä hurahti nopeasti ihanassa seurassa, höpötellen kässäjuttuja ja tutustuen messujen antiin:) Ensi vuonna on päästävä uudestaan!



Niin, se arvonta:D Ajattelin näin ennakkoon juhlistaa blogini 1-v synttäreitä arpomalla tämän korusetin. Voittaja saa siis itselleen kaulakorun ja korvakorut! Arvonta on avoin kaikille ja osallistumaan  pääset jättämällä kommentin tähän postaukseen. Anonyymit, muistakaa jättää yhteystietonne. Arvonta alkaa nyt ja päättyy 15.12.2015 klo 21. 
Onnea arvontaan!