Pastellit rokkaa!!

Hommahuoneen helmikuun värihaasteessa hempeiltiin pastelliväreissä. Kuvittelin olevani ajoissa toteutuksessa, mutta kuinkas taas kävikään. Tällä kertaa tunaroin ompelussa niin perusteellisesti, että purkuhommat viivästyttivät mekon valmistumista ja sainkin viimeisen napin vasta paikoilleen haasteen umpeutumisiltana klo 23.05:D Instagramin puolella mekko onkin ollut jo esillä, ja nyt siis luvassa tarkempaa esittelyä täällä blogin puolella. 

Pastellivärit. Mitä niistä tulee mieleeni? Vaahtokarkit, flamingot ja Miami Beachin ArtDeco-alueen rakennukset, taustalle vielä soimaan Miami Vicen tunnari, vaikka tässä postauksessa ollaan enemmän rokkilinjalla.. Pidän pastelliväreistä todella paljon, ja tilasin tämän ihastuttavan Timeless Treasuresin puuvillakankaan jo viime kesänä Hawthorne Theardsilta aikomuksena ommella tästä itselleni retrohenkinen mekko kesän Big Wheels- tapahtumaa varten. Mutta ovatkohan pastellivärit kuitenkin liian imeliä ja hempeitä omaan vaatetukseen.. 
Siispä, pysyttäydyin tälläkin kertaa turvallisella linjalla, ja päädyin ompelemaan tytölle mekon. Ehkä juuri sellaisen, jollaisen olisin halunnut itselleni. 

Satuin tekemään todellisen kaavalöydön pyöriessäni Etsyssä. Billie Party Dress oli ehdottomasti toteutettava!
Ainslee Fox Boutique Patterns -kaavoja voi ostaa suoraan heidän sivuilta tai Etsystä, josta itse tilasin. Tulostettavaa löytyy 48 sivun verran, mutta ei hätää, itse kaavoja oli vain muutama sivu.(jos haluaa säästää paperia ja mustetta, tulostaa vain kaavasivut ja lukee ompeluohjeet koneelta.) Harvoin näin kattavaa kaavapakettia tulee vastaan. Erittäin selkeät, yksityiskohtaiset ja kuvalliset ompeluohjeet erilaisine variaatioineen ja ompeluvinkkeineen olivat erinomaiset. Hintaa kaavalla oli 8,38€, mutta en miellä tätä pahan hintaiseksi. Erilliset kaavat löytyy niin vetoketjulliseen kuin tähän nappilistalliseen mekkoon. Ohjeissa oli vaihe vaiheelta myös neuvottu teren valmistus ja ompelu, jonka toki voi halutessaan jättää pois. Mutta nimenomaan ihastuin juuri noihin tereisiin:) 
Plussaa myös laajasta kokovalikoimasta(1-12v.) Kokovertailua oli helppo tehdä vartalo- sekä valmiin mekon mittataulukosta. Valitsin koon 4, joka vastaa tismalleen kuukauden päästä 4 vuotta täyttävän tyttäreni kokoa. 
  

Teren ja vyötärön vinokanttinauhan leikkasin ruudullisesta puuvillasta. Tereissä käytin ohjeen mukaista reilun 12mm ympärysmitan puuvillanyöriä.

Tässä mekossa huomio kiinnittyy nappilistaan, joten etureunojen kuviokohdistuksiin kiinnitin erityisesti huomiota. Muilta osin katsoin, että esim.hihoissa ja kauluksessa flamingolta ei puutu päätä ja kuviot kulkee vaakasuuntaisesti samalla tasolla. 
Tässä vyötärösauman saumanvarat tulevat päällepäin, koska helmaosa ommellaan yläosaan nurjat puolet vastakkain vinokanttinauhan toisen reunan kiinnittyessä samanaikaisesti. Tämän jälkeen vinokanttinauha käännetään saumanvarojen päälle ja nurjalle, ja lopuksi tikataan yläreunasta. 

Vaan kylläpä tuli tunaroitua. Ihmettelen ylipäätään, että sain mekon kasaan. Heti alkuun silitin tukikankaan väärään paikkaan, vaikka ojeessa nimenomaan oli mainuttu punaisella tekstillä, "varmista että silität tukikankaat keskietu reunoihin, ei hameen sivuihin":D Tuskailin myös vuoren kiinnityksessä, kuten myös tereiden ompelussa ja hihojen kanssa..  
Vuorta kiinnittäessä hihat jäivät kaksi kertaa sauman väliin, kolmannella kerralla luulin jo onnistuvani, mutta olin jo saumanvaroja keventäessä leikannut hihaan reiän. EEEEIIII! Ei auttanut kuin purkaa vuorta ja tehdä uusi hiha tereineen päivineen. Yksi napinläpikin meni uusiksi. Ja turkoosi ompelulankakin loppui kesken..

Helman sivusaumojen saumanvaroja en huolitellut koneella. Tähän testasin uusia jyhkeitä harkkosaksia. Jos nyt kovin alkaa näyttämään purkaantumisen merkkejä, voihan nämä surauttaa vielä siksakilla..

Mutta lopputuloksesta ei voi olla kuin tyytyväinen. Sinnikkäästi jaksoin nyhrätä mekon parissa, ja tyttären ilahtuneet kommentit olivat parasta kiitosta! Tästä projektista löytyi taas mukavasti haastetta ja erityisesti noiden tereiden ompelu on pitkään houkuttanut. Katsotaanpa mitä maaliskuu tuo tullessaan. Jos vain saan omiin mekkokaavoihin tehtyä tarvittavat muokkaukset, osallistun myös maaliskuun musta-valkoinen kontrastipari ja vastaväri -haasteeseen. Mutta mutta, eipäs innostuta nyt liikaa..:D Mukavaa viikonloppua, LET´S ROCK´N´ROLL!!  

Audrey Jacket

Ehei, en ole lopettanut bloggausharrastusta, eikä se ole käynyt edes pienessä mielessäkään, vaikka blogihiljaisuudesta voisi niin päätellä. Yksinkertaisesti ei vain ole ollut valmista työtä, mitä esitellä:)

Viitta, takki vai jakku? Miksi tätä voisi kutsua? Kypsyttelin lähemmäs vuoden verran ajatusta villakangasviitasta. Tuona aikana suunnitelmat ehtivät muuttua totuttuun tapaan monta kertaan, vaihtui niin kangas kuin kaavakin. Lopputuloksena kuitenkin siisti, juhlavampaan menoonkin sopiva, ehkä hieman vintage-henkinen takki. 
Tilasin viime syksynä Kangas-Mallasta Royal-sinistä takkivillaa, mutta toteutus pääsi kunnolla vauhtiin kuitenkin vasta vuoden alussa Hommahuoneen Sanne-Maijan järjestämän värihaasteen innoittamana. Haaste on koko vuoden kestävä, jossa leikitellään väreillä ja jokainen kuukausi edustaa tiettyä tai tiettyjä värejä. 

Eletään jo helmikuun loppua ja kuukauden värihaasteen teemana ovat pastellinsävyt. Tarkoituksenani oli osallistua tällä takilla tammikuun siniseen haasteeseen. Kiireistä ja lähinnä koko perhettä vaivanneista sairasteluista johtuen keskittymiskyky ja jaksaminen ei riittänyt postauksen valmisteluun, vaikka takki määräaikaan mennessä valmistuikin. Tässä nyt kuitenkin olen, tyylikkäänä myöhässä:D 

Innostuin haasteesta todenteolla. Olen googlettanut väriympyröitä, pohtinut mm. mitä ne vastavärit sitten olikaan, tehnyt väritestin tuijottamalla sinistä paperia valkoista taustaa vasten ja haaveillut tulevien kuukausien värihaasteista..
Minkälainen suhde minulla on siniseen? No, sininen ei ole aiemmin kuulunut lempiväreihini ja olen sitä ainakin omassa pukeutumisessani vältellyt. Paitsi, olenhan minä aina tykännyt sinisistä farkuista...Viimeistään pojan synnyttyä olen altistunut siniselle värille enenevissä määrin ja alkanut jopa tykkäämään siitä. Tämä "Royalin"-sininen kuuluukin tällä hetkellä lempiväreihini. 

Alunperin ompelin takkiin hurjalta kuulostavan keinonahka virityksen, jossa toinen etukappaleista oli keinonahkaa hienoilla tikkauksilla varustettuina. Päätin purkaa sen kuitenkin pois, koska se ei istunut kovinkaan nätisti, kankaiden paksuuseroista ja keinonahan joustavuudesta johtuen. Luovuin myös vinosta keinonahkanapinläpitaskusta ja lopputulos syntyikin kokonaan villakankaasta, ja parempi näin. Villakankaita oli sen verran reilusti, että sain juuri ja juuri leikattua osat myös pojan villakangasanorakkiin(keskeneräisten pinossa, johon sain juuri lautanauhakokeiluni valmiiksi). Huomasin kuitenkin ompeluvaiheessa, että takin kauluskappale puuttuu kokonaan, joten jouduin kokoamaan sen kahdesta osasta.

Mieleinen kaava löytyi lopulta StyleArc:lta, joka saapui postissa paperiversiona. Eikä olisi ollut yhtään hullumpi vaihtoehto StyleArc:n Terry Tie Cardi- viitta. 
Kaava sinällään on suht helppo, mutta olisin kaivannut yksityiskohtaisempia ompeluohjeita, erityisesti vuorin ompeluun. Muutamasta lisäkaavamerkinnästä olisi myös ollut apua. Googlen avulla löysin kuitenkin pari blogia, joista löysin ohjeistusta juuri tämän takin ompeluun. Ja vink vink, Helmoja ja Hepeneitä blogista löytyy erinomainen tutoriaali takin vuorittamisesta pussiin.

Nyt vaihtui hattu! Sain tämän huopalierihatun anopilta tuliaisina lomamatkaltaan. 

Takki sopii tämän mustan kotelemekon kanssa oikein nätisti. Hakusessa olisi vielä siistimmät pitkävartiset käsineet, nämä neulos/keinonahkakäsineet ei ole sieltä tyylikkäämmästä päästä, mutta tähän hätään parempiakaan ei löytynyt:)  

Hiha- ja helmakäänteet eivät tahtoneet pysyä paikoillaan, joten ompelin ne käsin piilo-ompelein, koska en halunnut näkyviä ompelukoneen tikkauksia. 

Instagramin puolella on esillä muutamia nappikokeilujani 50 Heirloom Buttons to Make -kirjasta. Tämä nappi tässä pohjautuu Grindle -malliin, joka on toteutettu needle lace eli ommeltu pitsi tekniikalla.
Nappien aihiot leikkasin kuohuviinipullonkorkeista, jotka vuorasin mustalla kankaalla ja lopuksi ompelin helmilangalla koristeellisen päällisen.    

Napinlävet ompelin myös käsin. Ompelukoneen napinläpipaininjalka otti kiinni kauluksen saumaan, joten en saanut niitä koneella onnistumaan. Onneksi olin ostanut Kuopion Nappi ja Nauhasta sitä aitoa ja oikeaa napinläpisilkkilankaa muutamassa värissä, ja tuo sinisen sävy sattui olemaan juuri täydellinen tähän. Olen varmaan aiemminkin kehunut tätä puotia, mutta jos teillä suinkin on joskus mahdollisuus, niin käykää ihmeessä tutustumassa tähän käsityötarvikkeiden aarreaittaan. Viime ostoskerralla mukaan lähti mm. Hardanger -kangasta, kirjontalankoja, nimeilylankaa ja käsintikkauslankaa.  

Pienenä yksityiskohtana vielä nimikointi, jonka kirjoin  villalangalla halkaistuin varsipistoin. VP= villapipo, ei vapaapalokunta:D
Kiitokset siis Sanne-Maijalle, keskeneräisessä pinossani on nyt yksi työ vähemmän ja hyvillä mielin pääsen käsitöissäni eteenpäin:)  Mukavaa alkavaa kevättä kaikille ja lämpimät tervetulotoivotukset uusille lukijoilleni<3

Arvonnan voittaja!

Tulin ilmoittamaan, että edellisessä postauksessa esittelemäni korusetti on arvottu eilen illalla! Arvonnan voitti postaukseen kommentin jättänyt tyttiklemetti@luukku.com, Oikein paljon onnea! Tytille laitoinkin jo viestiä, että paketti odottaa täällä lähtövalmiina, ilmoitathan minulle osoitetietosi:)

Kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille ja ihanaa joulun odotusta!