maanantai 9. tammikuuta 2017

Poron jäljillä.

Uusi käsityövuosi on käynnistynyt, hyvin pitkälti viime vuoden tapaan, sinisillä ompeluilla.
Uuden vuoden vaihtuessa istuskelin erkkerihuoneessa ompelukoneen äärellä ja vilkuilin sivusilmällä ikkunasta rakettien väriloistoa. Ajattelin, että tässä jos missä oli aihetta ilotulitukseen! Toissa vuoden puolella aloitettu takkiprojekti vihdoin ja viimein näytti valmistumisen merkkejä. 
Niin teki ja tällä hetkellä takki matkaa kummipojalleni syntymäpäivälahjaksi<3   

Koko homma lähti siitä, kun eräällä kirjastoreissulla nappasin hyllystä Ornamentteja Ommellen -kirjan. Selaillessani suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvien obinurgialaisten taidokkaita symboloivin ornamentein koristeltuja turkis- ja verkaintarsia käsitöitä, alkoi mielikuvitus laukata pahemman kerran. 
Vaelsin poropaimenten matkassa Siperian tundrilla ja matkalla syntyi eräs visio...  
Visio takista, joka olisi ajaton, maanläheinen, raikas. Takki, joka kertoisi tarinoita menneiltä vuosisadoilta jopa vuosituhansilta.






Kaavaksi valikoitui tanskalaisen Minikrean, 30500 anorakkikaava. Hyvin simppeli malli ja kaavaa on helppo itse muokkailla ja varioida. Kaavassa on muutamia valmiita vaihtoehtoja, esim. tytölle pussihelmainen vyötärönyörillä varustettu versio ja tämä poikien suorahelmainen malli. 
Näin jälkikäteen harmittaa, kun en toteuttanutkaan suunnitelmaani pääntiehalkiosta, vaikka kuvasta voisi päätellä, että siinä sellainen on. Pääntiestä tuli turhan ahdas, vaikka jätinkin ompelematta hupun etureunat toisiinsa heti tuosta pääntien yläpuolelta ja tytölle tätä oli hieman hankala pukea päälle. Toivotaan ettei kummipoika siellä menetä hermojaan..
Ja hupsista keikkaa, minkä mokan olit tehnyt leikkuuvaiheessa. Olin leikellyt takkikankaat ilman saumanvaroja?! Mutta oli tässä sentään jotain hyvääkin, olin leikannut kankaat kuitenkin numeroa isommassa koossa:D Jouduin tekemään vähän sinne sun tänne pieniä muokkauksia, kuten erilliset olkakappaleet, jotta sain kädentielle ja olalle lisättyä leveyttä sekä helmaan alavaran. Jouduin myös leikkaamaan uudet hihakappaleet harmaasta villakankaasta, koska sinisestä ei ollut kuin rippeet jäljellä. Oikeastaan parempi näin. 
Hupun reunan kanttasin ensin mustalla vinokantinauhalla ja viimeiseksi ompelin käsin lautanauhan hupun reunaan kiinni.
Kuten kuvista näkyy, hihoissa näkyy ikävästi vetoja. Jos nyt joskus ompelen vielä tällä kaavalla, niin aion kyllä muokata tuota hiha/kädentie/olka seutua.

Metalliset kiinnittimet, Karnaluks.
Takkivilla, Kangas-Malla.
Harmaa ja raidallinen villakangas, Eurokangas.
Vuorena musta, himpun verran joustava, sileäpintainen polyesterisekoite. 
Kristan takin vuoritus ohjeesta oli jälleen apua<3 

Tinalankakirjailtu poronnahkamerkki.
Neuloin vielä kummipojalle lämmikkeeksi Novitan Baby Wool -langalla kaulurin. Kiitos Pizzicato superkivasta ja selkeästä ohjeesta<3
Poron jäljillä kuvion ompelin silmukoita jäljentäen. 






Muutama sana intarsiasta. Kyseessä on siis upotustekniikka, johon Ornamentteja ommellen kirja suosittelee materiaaliksi puhdasta villakangasta, mutta myös sekoitevilla käy, kunhan villan osuus on suurempi kuin tekokuitujen. Vanutettu, lähes liestymätön villakangas olisi parasta. Tämä sininen takkivilla osoittautui oikein hyväksi. Otin muutamia kuvia työvaiheista, joten yritän havainnollistaa tekniikkaa näiden avulla.



1. Ensiksi jäljensin kuvion ääriviivat kankaan oikealle puolelle.    
2. Asetin mustan villakankaan oikea puoli sinisen päällikankaan nurjaa vasten. Harsin kankaat toisiinsa hyvin läheltä kuvion ääriviivan kummaltakin puolelta. 
3. Seuraavaksi leikkelin kuvion irti ääriviivoja pitkin. Kaksi kerrosta takkivillaa on aika haasteellinen leikattava. Kulmissa käytin apuna kirurginterää, jotta kuviot leikkaantuvat tismalleen samankokoisiksi. 
4. Poistin kaikki harsinlangat ja irroitin kuviot erilleen. Vaihdoin kuvioiden paikkaa ja upotin kuviot kankaisiin. Tällä tekniikalla saadaan siis kaksi samakuvioista, vastakkaisväristä työtä, eikä ylimääräisiä hukkapätkiä tai tilkkuja synny. Tämä mustapohjainen jäikin nyt odottelemaan myöhempää käyttöä varten.  
Ennen ompelua kankaan taustalle harsitaan kiinni tukikangas, tässä käytin irtirevittävää tukikangasta.
5. Ompelin siksakilla kuvion kankaaseen kiinni, pistonpituus n.2,5mm, piston leveys n.4,5mm. (tämän voi toki myös tehdä perinteikkäästi käsin aivin- tai vuoropistoin.) Tässä saa olla myös tarkkana, ompeleen täytyy osua niin kuvioon kuin takkikankaaseen, erityisen tarkkana kulmissa. Viimeistelin työn kiertämällä villalangasta nyöriä ja ompelin sen käsin sauman päälle. Nyörillä on kaksi tarkoitusta, koristella työtä sekä vahvistaa saumaa. Lopuksi leikkelin tukikankaan reunoja pienemmiksi, päättelin langanpätkät ja loppusilitys/höyrytys.

Ensimmäiset intarsiakokeilut, Poron jäljillä neulatyyny sekä pussukka.




Jaksatteko vielä?   
Kokosin tähän muutamat räpsyt Instan puolelta lautanauhakokeiluistani.


En tässä nyt ryhdy sen tarkemmin perehtymään lautanauhojen kudontaan, koska Maikki Kariston Lautanauhat-suunnittelu ja kutominen kirjasta löytyy se kaikki tarvittava tieto, jota lautanauhan kutomiseen tarvitaan. Maikki Kariston ja Mervi Pasasen Omenaisia ja revonneniä-Suomalaisia lautanauhoja kirja lähtee myös alkeista, mutta sisältäen myös erikoisempia ja vaativampia malleja edistyneemmille kutojille. Netti on tietysti pullollaan tietoa ja lautanauhamalleja ja jos suomenkiellellä ei löydy tarpeeksi tietoa, niin hakusanaksi voi laittaa vaikka tablet weaving.

Yllä olevassa kuvassa näkyy omat materiaali- ja tarvikehankintani. Kudoin nauhat näillä tavallisimmilla neliönmuotoisilla, nelireikäisillä laudoilla, jotka hankin Toikalta, sieltä myös nauhanpidike. Sukkulan olen hankkinut Miin Kauppalan verkkokaupasta

Kudoin musta-valkoisen lautanauhan villalangasta, mallina Mehiläisjalkoja, Omenaisia ja revonneniä kirjasta. Toisesta lautanauhasta tuli värikkäämpi, jonka erikoisuutena on limityskuosi. Puuvillalangoilla kutominen olikin huomattavasti helpompaa. Puuvillalanka ei joustanut niin paljon kuin villalanka, joten loimilangat oli helpompi pitää oikealla kireydellä ja näin reunastakin tuli siistimpi. 
Vaan kyllä minä tykkäsin tästä kutomisesta. Muutama idea jäi muhimaan pään sisälle tulevaisuutta ajatellen:) 

Mitäs muuta jännää ja hauskaa täällä on viime aikoina puuhasteltu? Vaateviidakon Pirjo haastoi minut marraskuussa blogissaan DIY -2016 haasteella. En voinut olla tarttumatta tähän tuunaus/kierrätys aiheiseen haasteeseen. Instan puolella pyörii paraikaa #kohtiunelmakämppää sarjaa, jossa esittelen Annan ja Elsan unelmakämpän valmistumista, eli sarjassa remontoidaan nukkekoti lattiasta kattoon sekä tuunataan kalusteet uuteen uskoon:D  Teen myöhemmin koostepostauksen tänne blogin puolelle, huone kerrallaan.  

Mutta nyt, haluan toivottaa teille kaikille oikein mukavaa, onnellista alkanutta vuotta! Tällä viikolla minä aion löysäillä kässäilyistä ja kaikenlaisista askartelujutuista ja pitkästä aikaa päästä myös kurkkimaan blogeista teidän kuulumisia ja kässäilyjä:) 
 

30 kommenttia:

  1. Ihan mieletön projekti! Arvostan! Nostan hattua! Siis nauhoja myöten itse tehty takki! Niin upea kokonaisuus. Kaunis on myös tuo kauluri. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli suorastaan kutkuttavan jännittävä projekti:) Noihin yksityiskohtiin oli vähän liian monta vaihtoehtoa, tällä kertaa jäi ne lautanauhahapsut ja helmikirjonnat tekemättä, nooh, liika on liikaa:) Kiitos Pikku Akka ihanasta kommentista<3

      Poista
  2. Onpas taas taidonnäytettä kerrakseen! Kaikki yksityiskohdat itse tehtyjä, ihan huikeita! Tinalankakirjonnalla saa kyllä hienoja juttuja aikaiseksi, merkki on kuin koru! Mielenkiintoisia tekniikoita. Oikein hyvää alkanutta vuotta sinullekkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saija, mukavaa alkanutta vuotta sinullekin:) Tykkään kyllä tosi paljon tästä tinalankakirjonnasta. Pieni pätkä jäi vielä tinalankaa, siitä ei kyllä taida enää kovin isoa kirjontatyötä saada aikaiseksi, joutuu varmaan tilaamaan lisää:) Upeita korujahan tällä tinalangalla ja poronnahalla syntyy, laukkuja..kellonrannekkeita..vaikka sun mitä:)

      Poista
  3. Ai että sä oot kyl ihan omaa luokkaa! Ihan uskomaton taidonnäyte. Jälleen kerran. Tuota intarsiaa täs väsyneillä aamusilmillä tavailin enkä nyt heti hoksannut miten eroaa applikaatiosta. Täytyy lukee uudestaan ajatuksella. Tykkäsikö kummipoikasi takista? Yhtä juttua jäin vaan miettiin... On ihan mielettömän upea, mut tiedän et iso osa lapsista on jo tosi pieninä hirmu tarkkoja et vaatteet on just sitä mitä muillakin. Ja täähän ei todellakaan oo mitään Reimatec- tms. osastoo.. ;) Mut ihan mahtavaa siis, jos on mieluisa ja huiman hienoa käsityötä tai miltei jo taidetta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm..musta tää intarsia kuuluu vähän niin kuin alikeompelun ja päällikeompelun eli applikoinnin välimaastoon. Tässä siis takkikankaaseen leikataan kuvion muotoinen reikä, päällikeompelussahan ei leikata kankaaseen reikää, vaan ommellaan kuviotilkku kankaan päälle. Eli intarsiassa kuvio upotetaan kankaaseen. äh, saiko tuosta selvää:D No ulkonäöllisesti tätä ei äkkiseltään erota applikoidusta työstä, varsinkaan tuon koristenyörin alta.
      Takki meni perille, ilmeisesti sai ihan hyvän vastaanoton;) hih, sittenhän tää meni niin kuin pitikin, ei mitään tavista..:)
      Kiitti paljon Sanna ihanasta kommentista<3

      Poista
    2. Joo, huomasin kyl nyt uudestaan lukiessa, että tuossahan on tosiaan kuvion muotoinen reikä eli alikeompelun tapaista juu. Ja mahtavaa, että takki sai hyvän vastaanoton! :)

      Poista
  4. Hei, oletpa tehnyt taitavaa työtä. Oliko tuon intarsia kuvion nimi mikä? Karhu? Hienoja yksityiskohtia, varsinkin tuo tinalankakirjonta. Matka valmiiksi käsityöksi on yhtä arvokas kuin valmis tuotekin, aina opimme jotain tehdessämme ja ajattelemme lämmöllä sitä joka tuotteen saa. Minulla on blogissani suomi100-juhlavuodelle joka kuukaudelle omat teemakaäsityöt. Kerran olet näin idearikas, niin lähdepä mukaan teemakäsitöihin :)T. Johanna Kangaskorjaamolta suora linkki https://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2017/01/suomi100-teemakasityo.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! Hienosti kuvailit tuota matkaa valmiiksi käsityöksi, näihän se juurikin on:) Usein se matka on pitkä ja monimutkainen, ja sehän hommasta tekee mielenkiintoisen. Ja kyllä, tuossa intarsia kuviossa on todellakin karhu, unohdin sen tuonne tekstiin laittaa. Olipas kerrassaan hauska sattuma! Sinulla on upea haaste blogissasi! Mielelläni lähden mukaan noihin haasteompeluihin, jos suinkin vain ehdin ja inspikset sattuu osumaan yksiin haasteen teemoihin:) Mutta joka tapauksessa tulen seuraamaan tuota haastetta mielenkiinnolla.

      Poista
  5. Tämä ei olekaan mikään perustakki! ;) Eipä tule missään kenelläkään vastaan samanlaista. Saa kummipoikasi kulkea ihan uniikissa luomuksessa. Minä sitten jaksan ihailla tuota sinun pitkäjännitteisyyttäsi. Että ihan lautanauhasta saakka itse tehtyä. Minä en IKINÄ kykenisi moiseen suoritukseen. Käsityöläisenä arvostan hurjasti tällaista työtä ja ihan varmasti arvostaa vähemmänkin asiaan vihkiytymätön. Ihana juttu, että sait tämän ison projektin valmiiksi ja paketin matkaan :) Mielikuvituksellista ja antoisaa käsityövuotta 2017 sinulle!
    ps. Kaulurista tuli tosi ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, täytyy myöntää, että inspishetkellä ei aina tule ihan kaikkea loppuun asti ajateltua..eihän ne lautanauhat nyt ihan tuosta vain syntyneetkään:D Mut kun ei voi antaa periksi:) Ja hei, sitä pitkäjänteisyyttä sinulta nimen omaan löytyy:) Ei voi kun ihastella sinun uskomattoman tarkkaa ja siistiä jälkeä kaikissa neulomis/virkkaus/ompelutöissäsi.
      Lautanauhoja täytyy kutoa joskus uudestaan, niissäkin on käyttömahdollisuudet lähes rajattomat:D Kiva kun piipahdit täällä ja kiitos ihanasta kommentista:) Mukavia kässähetkiä sinullekin<3

      Poista
  6. Ooh, miten upea ja uniikki takki! Ihanasti myös ripaus lappalaishenkinen 😍 Nämä sinun työt on toinen tosiaan kauniimpia ja niin ihailtavaa kun jaksat kaiken tehdä itse, nauhoista lähtien. Oikein hyvää ja inspiroivaa tätä vuotta 😊

    VastaaPoista
  7. ..tai ripaus lappilaisuutta..tai saamelaisuutta. Hmm..mahdollisesti;) Täytyy myöntää, että lopputuloksesta tykkään paljon. Sain yhdistettyä pari uutta tekniikkakokeilua ja erityisen mielenkiintoista oli lukea eri kansojen ja käsityöperinteiden historiasta. Näihin liittyy varsin mielenkiintoisia juttuja. Kiva kun piipahdit ja kiitos ihanasta kommentista Eerika:)

    VastaaPoista
  8. Huh, kuinka upea takki!! Voin vain kuvitella kuinka kiitollinen kummipoika on ollut tuosta.. Ei ihan joka pojalla tuollaista ole. Todella kaunista ja luovaa käsityötä. Hienosti olet myös lisännyt poronnahkaa ja tinalankakirjailua takkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos<3
      Nimikoitu merkki olikin viime hetken lisäyksiä. Meinasin ensin kirjoa villalangalla taskuun koristeita, mutta tästä tulikin näin ehkä miehekkäämpi:)

      Poista
  9. Et uskokaan, kuinka monta kuukautta olen odottanut, että näen tämän takin valmiina ;). Monta!! Oli varmasti ihana tunne saada takki valmiiksi. Nuo lautanauhat eritoten ovat tässä semmoinen asia, joka saa sydämeni sykkimään!! Tykkäsin tehdä niitä koulussa ja pitäisi taas ottaa asiakseen opetella tekemään, kun sain sinun vinkkauksesi ansiosta ne laudatkin silloin joskus aiemmin hommattua. Tuo kauluri on myös uskomattoman upea ja kuva viimeistelee sen hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sitä samaa minäkin tässä odotin:DD Voi että näissä aina kestää, mutta minkäs teet..:)
      Lautanauhat on ihania. Mielessä on monta mallia mitä haluaisi kokeilla, vaikka sitten ne henkselit pojalle:) Mut jos on yhtään isotöisempi nauha, niin alkuvalmisteluihin vaan tahtoo mennä aikaa. Oonkin siirtänyt seuraavat kokeilut hamaan tulevaisuuteen:)
      Kiva kun sain olla avuksi:) Joko oot miettiny jotain tiettyä mallia tai mihin aiot yhdistää kutomasi nauhat? Upeita niistä joka tapauksessa tulee. Osaat valita aina niin ihania värejä/väriyhdistelmiä niin ompelu kuin lankatöihin<3. Instassa olen nähnyt ainakin yhden sun tekemistä nauhoista, mutta hetkonen..olenko nähny niitä muita opiskeluaikanasi tekemiä nauhoja? Kiitos Krista ihanasta kommentista:)

      Poista
    2. En ole suunnitelmissa vielä niin pitkällä :D eh... liian paljon kaikkea muutakin ihanaa tekemistä ja kokeiltavaa, you know the feeling :O :D. Avainnanauhoja taisin silloin ihan ekaksi niistä suunnitella, silloin kun etsin lautojen ostopaikkaa. En oon tainnut niitä muita opiskelunauhoja näyttää tosiaan, joku pirtananauha niissä ainakin on, letittämällä tehtyjä ja olisko iskuhapsu tms. Täytyis kaivaa kansio taas esiin :).

      Poista
  10. Vau mikä takki! Ei todella mikään tavallinen vaan todella upea taidonnäyte! Sinun työsi on kyllä niin huolella valmistettu jokaista yksityiskohtaa myöten, etten ihmettele jos aikaa kuluu paljon. Ihana kun olit (pitkästä aikaa) käynyt vierailulla minunkin blogissa, kommenttisi tuo aina iloa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Unelmallinen kehuista ja kiva kun piipahdit<3 Sulla olikin hieno joulukalenteri blogissa, paljon olit nähnyt vaivaa:) Ja olet kerennyt ommella vaikka mitä senkin jälkeen, täytyykin kohta tulla blogikierrokselle:)

      Poista
  11. Heippa hei tännekin puolelle! Huh, huomasin juuri, etten ollutkaan kommentoinut tuonne kalenterin kansiinkaan mitään :(!

    No mutta, sinä olet kyllä tehnyt meille huikean matkan eri kirjontojen maailmaan! Ja perinnekäsitöihin. Niitä itsekin arvostan, niin on kivaa nähdä erilaisia uudistettuja toteutuksia niistä. Kalenterit kannet ja se koukkujen säilytyspussi on ihanat! Kirjonnalla saa niin monen näköistä ilmettä, ja sitä olisi kyllä kiva nähdä enemmän myös vaatteissa, kuten tässäkin takissa! Tää takki on kyllä ihan huippu. Jokainen yksityiskohta sopii täydellisesti tähän takkiin. Nauhat ja intarsia <3! Kaulurissa on nätti kuvio, minä kyllä ihailen edelleen sun tarkkuutta näissä käsitöissä. Minä olen enemmän semmonen vähän sinnepäin tyyppi, niin nämä tosi tarkat ja siistit toteutukset aina ihailututtaa oikein suuresti :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka:)! Eipä kuule haittaa mitään vaikkei aina kommenttia jättäisikään:) Minäkin tässä yritän piakkoin päästä kommenttikierrokselle:)
      Kirjonnat ja perinnejutut. Ne tosiaan se taitaa olla mun tämän hetkinen The juttu:) Niitä on vaan niin ihana tehdä ja tietysti mielessäni suunnitella ja pyöritellä erilaisia ideoita ja mikä perinnejuttu vois toimia mihinkin materiaaliin ja ehkä vähän päivitettynä. Kiva kuulla jos näistä mun kässäilyistä on iloa muillekin, eikä vain itselleni:) Kiitos Hanna, ihana kommentti<3 hmm..sinä, vähän sinnepäin tyyppi? Saanen olla eri mieltä:) Esim. sun kirjonta/virkkaus/neuletyöt, ne on kyllä erityisellä tarkkuudella tehtyjä<3

      Poista
  12. On kyllä taidokas, haastava ja monivaiheinen takkiprojekti sinulla ollut! Kummipoika on varmasti iloinen kauniista ja näyttävästä takista. Ei tule toista samantyylistä varmasti vastaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo:) Monenmoista työvaihetta riittikin. Mutta kyllä se vaan lopputulos palkitsee:)

      Poista
  13. Oo - ihan mielettömän upea takki! Oikea taideteos monine hienoine yksityiskohtineen!
    Täällä blogissasi on niin paljon kaikkea muutakin kaunista, taidokasta, kekseliästä ja ihanaa käsin tehtyä, että jokaiseen ihanuuteen en pysty erikseen kommentoimaan. Sanon siis vain wau ja liityn lukijaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miljoonat kiitokset kehuista ja oikein paljon tervetuloa<3 Ihana kuulla jos tykkäät:) Jonkin aikaa olen muuten seuraillut blogiasi nimettömänä, kun huomasin, etten pysty bloggerin profiililla enää liittymään blogien lukijaksi:/
      Ja sinun tinalankakirjonta/punontajutut, ne on niin upeita!! Ihastuin ihan ensimmäiseksi siihen sinun tekemään kännykkäpussukkaan<3

      Poista
  14. Huikeaa todellakin !! Instassa jo ihailin tätä takkia. Olet sinä melkoinen taituriloihtija. Kuvat ovat myös upeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arvaa mitä, mun piti käydä ihan kurkkaamassa ja tarkistamassa sun instatililtä se kuva(viime vuonna helmikuun loppupuolella), joka mulla oli mielessä tätä takkia tehdessä<3 kiitos inspiksestä ja ihanasta kommentista Kanneli<3

      Poista
  15. Hei! Hieno takki, upeita yksityiskohtia. Mekin teimme tuossa jokin aika sitten intarsian. Vähän isomman tällä kertaa eli Maskun paarivaate tehtiin sillä tekniikalla. Liitän tähän oman blogipostini niin näet miten me teimme. Ps. Hienot nauhat :D

    http://hibernaatio.blogspot.fi/2017/01/maskun-intarsia-oli-muutakin-kuin.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis, mä en ollut uskoa silmiäni kun kävin lukemassa(siis tosi monta kertaa) teidän intarsiaprojektista. Se on jotain ihan käsittämättömän upeaa! Ja miten paljon kaikkea mielenkiintoista siihen on liittynyt, ompelun lisäksi..ja voin vain kuvitella sitä tunnetta, kun pääsee toteuttamaan noin erityistä ja merkittävää käsityötä. Kiitos sinulle miljoonasti takkikehuista(siis tehän teitte vielä kokonaan käsin..huh) ja tulin kyllä niin iloiseksi, kun vinkkasit blogistasi! Mitähän kaikkee ihanaa mä tulen sieltä vielä löytämään<3

      Poista