Koneostoksia ja ensimmäinen ompelemani vaate

Kaava: Ottobre 1/2014, Owl Princess, 92cm
Kangas: musta/valk. pallotrikoo, Blue Velvetistä
Vlieseline formband -tukinauhaa olkasaumoihin.
Kaula-aukon kanttasin mustalla resorilla peitetikkikoneen nauhankääntäjällä.
Helma- ja hihakäänteet ommeltu peitetikkikoneella "nurjan puolen" ommel päällepäin. 

Smurffiina -applikointi on tehty velourtilkuista. Alkuun pääsin Royal-tuotteen applikointi starttipaketilla. Paketin mukana tuli siis eri värisiä tilkkuja (joko frotee, velour tai trikoo), Vlieseline liimaharsoa, Vlieseline irtirevittävää tukikangasta sekä ohjeet applikoinnin tekemiseen. Kuvat yleensä tulostan netistä, koska en osaa itse piirtää. Yksinkertaisia kuvia löytyy esim. hakusanoilla coloring pictures tai tulostettavat värityskuvat.

Virheitä toki löytyy, mutta mielestäni ensimmäiseksi applikoinniksi aika hyvä. 

Viime talvena sain siis päähänpiston, että haluan ruveta ompelemaan myös vaatteita. Olin tietoinen, että saumuri olisi hyvä peli trikoovaatteiden ompelussa. Päätin siis suunnistaa ompelukonekauppaan katselemaan kyseisiä koneita. Saumureista minulla ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta, joten en oikein osannut esittää mitään vaatimuksia koneelta. Matkaani tarttui vanha Bernette 234 -saumuri.   
Aikani sitten kotona testailin ompelua tilkkuihin ja hyvää jälkeähän sillä tuli. Pari asiaa koneesta kuitenkin uupui.
Menin liikkeeseen uudestaan ja päädyin ihan uuteen koneeseen, Elna 664:seen. Tästä koneestahan löytyy sellaisia nykyaikaisia hienouksia tuohon Bernetteen verrattuna, kuin differentiaalisäädin, langoituksen helppous ja taso-ommelkin, jota en ole kyllä vielä kokeillut. Tähän koneeseen olen ollut tyytyväinen. 

Sillä hetkellä minulla oli vielä käytössä äidiltäni lainassa ollut iänikuinen taikasingeri. Tuli todettua, että kyllä sillä voi pussilakanoita ommella, mutta ei oikein vaatteita.. 
Applikointia tehdessä sai taistella hyppytikkien kanssa, yritin säätää langankireyksiä vaikka mihin suuntaan, välillä purin ja sitten taas ompelin. Ajattelin, että se on vain aloittelijan tuuria kun ei onnistu, mutta taisi siinä koneessakin jo vikaa olla. Tästä koneesta puuttui myös paininjalan puristuksen -säätö. Applikoinnissa kannattaa puristusta hieman löysätä. 
Kyllähän minä paidan aikaseksi tälläkin sain. 
Jonkin aikaa taistelin vielä tuolla koneella, mutta sitten päätin marssia jälleen kerran ompelukonekauppaan oman koneen ostoon. Samalla reissulla matkaani tarttui käytetty peitetikkikonekin. Siitä voisin muuten tehdä oman postauksen. Ihan ruusuinen ei ollut meidän alkutaival..